keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hyvää uutta vuotta 2015!


Meillä vuoden vimonen päivä lähti käyntin ABC pellon lenkillä.
Cara olisi viihtynyt pidenpäänkin, mutta olin päättänyt välttää raivari kaupassa käynnit tämän päivän osalta joten käytiin vain lyhkäisempi versio meidän 'normaali' peltolenkistä.



tankkeri..



Tein uuden bannerinkin, olis vähän talvisempi kuva, hihi. Kiitos vaan blogger tuosta puuromössö laadusta!

Nyt pitäis alkaa siivoamaan apinan raivolla jotta sais korkata kuohuvan illalla :)

tiistai 30. joulukuuta 2014

Mi gorda bella

Cara kävi tänään EHEL vastaanotolla.

Paino noussut 2kk aikana n. 2kg mikä sätkähdytti kyllä kaikki aina omistajasta pieneläinhoitajaan. Caran 'normaali' elopaino on ollut 16kg, nyt paino vaaka vilkutti 18.2kg tietämillä.
Alkuperäinen syy klinikalle lähtöön oli kuitenkin apaattisuus ja Caran röhisevä kurkku ja turvonnut vatsa.

Omat syyni viedä koira tutkimuksiin oli epäilykseni nielu tai suolistoperäisestä tulehduksesta.
Tosin mitään tulehdusta ei nielun, suoliston, tai muutenkaan siis löytynyt,
vaan selkeä valeraskaus joka oireili niin, että jokaisesta nisästä oikein turskahteli maitoa..!
              Voi herttinen sentään ja me pallopäät vaan kiukutellaan kun juoksuja ei kuulu, no ne on menneet jo! Ilmeisesti juoksut on olleet 'hiljaiset' ja siksi me emme niitä ole tajunneet. Eli on saattanut tiputtaa, mutta niin niukasti että sitä ei ihmissilmä havaitsekaan.
Papa näyte oli puhdas, samoin pieni verenkuva. Lämpöä koiralla 38,5 joka sekin normaali. Kyllä noi elikot osaa vaan olla..
Lisäksi tuo hormoonipöhö ja lievä ylipaino varmasti saavat koiran vain makaamaan, pelkäsin että sillä on selkä mennyt nyt lopullisesti kaikista venyttelyistä yms huolimatta.

Eläinlääkäri Kajsa kävi vielä Caran selän ja niskan läpi, ei tuntunut kipuja, ei aristellut ja lihakset tuntuivat hyviltä - huh. Jatketaan siis venyttelyjä ja lisäksi saatiin lupa että voidaan käyttää arnikaa pitkien lenkkien ja erityisesti treenien jälkeen :)


Galastrop -kuuri, 1,7ml ruokaan kerran päivässä kuuden päivän ajan pitäisi viedä oireet mennessään. Juttelin pitkän tovin ell kanssa lääkkeestä ja sen vaikutuksista, oon ollut niin skeptinen kyseisen lääkkeen suhteen. Hän kyllä vannoi lääkkeen nimeen ja sovittiin että jos mielestäni vähänkään tuntuu että lääke ajaa koiraa huonompaan kuntoon, niin tullaan takaisin näytille ja suunnitellaan toisenlaiset lääkkeet.
Lisäksi kuntoilla pitäisi tuplasti enemmän ja ruoka pudotetaan puoleen, jotta paino lähtisi laskemaan. Nyt onneksi on tullut sen verta lunta että hangessa kahlaaminen onnistuu ja siitähän Cara tykkää ihan mielettömästi!


Nyt pitkien päikkyjen jälkeen onkin hyvä lähteä tuonne tuiskuun tarpomaan. isännällä puhkesi rengas autosta ja sai sen ajettua lähikaupan pihaan, taidetaanpa kurvailla itsekin sinnepäin.

Huomenna on vuoden vaihde ja me ollaan varmaan ihan vain kotosalla,
Cara ei saa kyllä tänä vuonna uudenvuoden nakkeja ;)

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #24 Hyvää joulua!


Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille ja muillekin. Vietetään lämpöinen, rakkauden täyteinen joulu rakkaimpiemme kanssa.


Cara ja emäntä vetäytyvät nyt viettämään joulupyhiä Lopelle, joten postauksia tipahtelee kun tipahtelee. Ensi vuoden puolella toiveena lisää kuva postauksia treeneistä ja videopostauksia arjesta mutta siitä lisää myöhemmin.

Rauhallista joulua! Älkää syökö liikaa kinkkua!
 
Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #22 Arvonnan voittaja!


On aika julistaa joulukalenterin arvonnan voittaja.
Saitte äänestää parasta banneria ja antaa vähän vihiä tulevaan!
Osallistujamäärä ei päätä huimannut, mutta kiva että kiinnostuneita löytyi siitä huolimatta.

Voittaja on... Tintididii...


heidi.harinen@hotmail.fi


Paljon onnea voittajalle!
Olemme sinuun yhteydessä vielä sähköpostitse, tarkkailehan siis sähköpostiasi jotta palkinto saadaan perille.

Palkintona 20eur lahjakortti Musti&Mirri -liikkeeseen / verkkokauppaan


Vielä kerran paljon onnea ja hyvää joulua!
Kiitos osallistujille!
Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #21 Kysymyspostaus

Nyt on hieman aiheet mamilla lopussa, anteeksi kovin kun menee aiheetkin jo vähän lässyttämiseksi.

Toivottavasti lukijoille riittää että tämä postaus on omistettu Teidän kysymyksillenne!

Kaikkea Caraan, Mimosaan, emäntään, koiriin, corgeihin ja elämäntapoihin yms.
saa kommenttiboksiin heitellä, vastaillaan omassa postauksessaan sitten :-)

Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #20 Videopostaus



Videopostaus first time ever!


Ei onneks jänskättäny säveltää ton kameran kanssa haha.
Kuvamateriaali on siis lauantailta, anteeks näiden postausten aiheet nyt pomppii kun piti tänään olla kyselypostaus mutta siirrettiinkin huomiselle :)

Kertokaahan jos näitä voisi jatkossa tehdä vaikka enempikin!

Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #19 Ristikko


Teinpäs tuossa pienen, visaisen ristikon, kokeilkaapa osaatteko vastata. Ristikkoon pääsee tästä!

Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

torstai 18. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #18 Jos ihminen hän olisi


Jos Cara olisi tämmöinen homo sapiens niinkuin mami ja iskä, hän olisi varmasti

 Noin 15 vuotias teini tyttö. Luonteeltaan angstaileva, hyvän päivän sattuessa nauravainen ja aikaan saava. Muutoin kotona mamin ja iskän hoteissa asuva, omassa huoneessaan kovalla klassista 80's rockia soittava rokkimimmi. Kotona hän ei auta kotitöissä, paisti jos hinnasta sovitaan. Ärsyttävintä kun äiti patistaa auttamaan kotitöissä eikä anna loikopohtia koko päivää sängyllä. Kotona asuvalla pikkusiskolla ei ole pääsyä Caran huoneeseen, koska se vain sekoittaisi kaikki paikat ja rikkoisi CD ja vinyylilevyt hyllyiltä.

Vapaa-ajalla Cara hilluisi kavereiden kanssa kylillä, hän olisi se, joka menee mukaan kavereiden pikku tuhmiin ehdotuksiin mukaan, joista sitten ei kerrottaisi vanhemmille. Cara on kaveriporukkansa ujoin ja haluaisikin näyttää olevansa 'kova mimmi'.

Lisäksi Cara harrastaisi varmaankin partiota tai jotain muuta kivaa luonnonläheistä lajia jossain isommassa ryhmässä.

Cara olisi ulkonäöllisesti sellainen pitkä ja hoikka (niinkuin mami) mutta kurvikas. Caralla olisi pitkät hiukset joiden hän olisi antanut osittain rastoittua jotta vaikuttaisi enemmän maanläheiseltä. Väriltään hiukset olisivat hyvin tumman ruskeat, joihin Cara virittelee sulkapidennyksiä ja kuiturastoja niiden piristämiseksi.
Meikkinä Cara käyttää vain tummia kajaaleita jotka koostaisivat hänen suuria suklaasilmiänsä. Muu meikkaaminen olisi Caran mielestä turhaa.

Korvat olisi täynnä läväreitä ja nahkaansa hän suunnittelisi tatuoivansa unensieppaajan tai jonkin rauhaa tarkoittavan symbolin, kunhan täyttäisi ensin kahdeksantoista (kun mami ei anna aikaisemmin lupaa).

Cara tahtoisi harrastaa kilpauintia ja juoksua, mutta lapsuudessaan hänelle on tullut ongelmia selän kanssa, jonka vuoksi kouluterveydenhoitaja ja fysioterapeutti ovat lajeja vastaan ja rajoittaneet harrastukset vain satunnaisiin kertoihin. Cara keskittyisikin harrastamaan musiikkia, piirtämistä ja joogaa. Jotain luovaa ja rauhallista kuitenkin.

Metsäretket olisivat Caran omaa aikaa, ja varsinkin syksyisin hänen suosikkipuuhaansa olisikin päihittää pikkusisko sienten keräyksessä ja marjojen poiminnassa johon koko perhe osallistuisi.

Onneksi Cara on kuitenkin äitin possukka, joka ei paljon puhku tai puhise. Angstia kyllä löytyy ja sporttinen hippihän tuo on ollut koko elämänsä ajan ;)


Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #17 Unelmieni koira


Nyt mennään ohi corgi aiheiden ja keskitytäänkin emännän ajatusmaailmaa, millainen on minun unelmieni koira.

Meillä on ollut koiria niin kauan kuin jaksan muistaa. Koirakuvia löytyy ajalta kun en osannut edes kävellä ja siellä mennä möngerrän koiranpentujen keskellä ja syön samasta ruokakupista puuroa.
Koirat on olleet aina iso osa elämääni. Yhteen vaiheeseen toivoin jopa ammatikseni jotain koirien kanssa tehtävää ammattia mutta luovuin siitä, sillä minulle riittävät eläimet vain harrastukseksi. Kyllästyn nopeasti ja mikä olisikaan pahempaa kuin viettää eläimetöntä arkea?

Unelmieni koira kuulostaa ihan kauhealta kun itsellä on yksi koira eläkekodissa ja yksi kotona, mutta aina saa haaveilla.
Itse haaveilen koirasta, joka on mm.

Terve
En toivo mitään muuta seuraavalta rodulta kuin sen, että sen rotu ei omaa mitään perinnöllistä sairautta.. Siksi olenkin alkanut tutustua yhä enemmän ja enemmän alkukantaisiin rotuihin, jotka on haluttu myös pitää sellaisina. Tästä päästäänkin seuraavaan eli
Luonteeltaan sosiaalinen, omilleen omistautuva, temperamenttinen
Koiralta usein toivon luonnetta, tämä tarkoittaa minun kielelläni sitä, ettei se ole sellainen että 'sormia napsauttamalla tekee' vaan sen kanssa pitää tehdä ihan töitä. Näin mulla on melkein jokaisen eläimen (ja ihmisen) kanssa. En kestä jos koira on sellainen vikisevä jokapaikan höylä ja osaa joka jutun ihan 100% varmuudella, tai jos ratsastamani hevonen kulkee tasaisessa tahdissa ajatuksen voimalla. No thank you. Vaadin haasteita! Ei kuitenkaan liiaksi. Siksi koiran olisi hyvä olla omilleen omistautuva ja temperamenttinen, jotta se olisi sellainen 'yhden ihmisen koira'.
Kooltaan suuri, rakenteeltaan kevyt mutta lihaksikas olisi myös aika unelma yhdistelmä. Yllättäen nämä piirteet löytyvät monilta suurilta vinttikoiraroduilta, mutta poikkeuksiakin tietysti löytyy. Meillä on aina ollut koiria jotka ovat maksimissaan olleet polven korkuisia kun olin 10 vuoden ikäinen. Jättirodut kiinnostaakin todella paljon, mutta paino tulee hyvin usein vastaan. Treenattu, rakenteeltaan lihaksikas koira on mielestäni kaunis, sillä siitä huokuu tehokkus ja terveys.
Jättiroduilla ikävä kyllä tuo ikä jäänee lyhyemmäksi kuin useimmilla roduilla, mutta varmasti joka ikinen oman lemmikin kanssa vietetty vuosi on sen arvoinen <3
Väriltään haalea maanläheinen sävy valkoisin merkein.
En tiedä miksi, mutta vaaleat sävyt ovat vaan.. Ah, nam! Ja toinen ääripää on tämä monisävyinen sekamelska, semmoinen tosi villi harlekiini olisi hauska, mutta loppupeleissä ei niin minunlaiseni. Brindletkin menee, mutta juovikkaat värit sopivat mielestäni parhaiten staffeille, bulleille yms., joilla juovikas sävy korostaa upeaa ulkomuotoa 'varoittavasti'.
Silmät olisivat syvän tumman ruskeat, suuret ja ilmeikkäät. Minusta koirien silmät ovat joko tällaiset syvät tummat (Papulla) tai ruskeat (Caralla). Mitä tummempi sen  sulompi. Ja silmissäkin on tosi paljon eroja, jotkin mantelisilmät sopivat toisille mutta kyllä aina pentukatse suurilla nappisilmillä vangitsee parhaiten. En kyllä väitä etteivätkö haalemmankin sävyn omaavat koirat olisi upeita, joillekkin ne myös sopivat!
Korvat suuuuuuret, pystykorvat. Cara ja dumbokorvat ovat vieneet sydämeni.
Karva lyhyt, sieläkarvainen ja helppohoitoinen, sileäkarvaisuus johtaa myös siitä että olen kova ostelemaan vaatteita itselleni, ja tahtoisin tietysti pukea myös koiraani ;D Caran turkki on puolipitkää ja helppohoitoista, sileäkarvaisien ainoa huonopuoli taitaa olla pistelevät irtokarvat, mutta niitä ei sentään huomaa kuin tuntoaistein.
Mielestäni koiran sukupuolella ei ole merkitystä, kunhan luonne on sopiva ja koira kaikinpuolin terve ja iloinen :-)

Huomaa kyllä kuinka epärealistinen näkemys minulla on unelmieni koirasta, mikään koira ei varmastikaan ole terve syntymästään saakka, etteikö sitä kerran tai kaksi ekan parin vuoden aikana pitäisi kiikuttaa eläinlääkärillä. Isot lihaksikkaat koirat ovat usein muutenkin raskaita, ja vaativat paljon töitä terveydenhuollon ylläpitoon.

Alkukantaiset rodut houkuttelevat myös historiansa puolesta.

Olen listannut tähän vielä kuvin muutamia itseäni kiinnostavia rotuja, mahdollisia tulevaisuuden hankintoja ;) Eivät ole missään järjestyksessä.
Tunnistattekohan näitä jos en kerro mitä rotuja edustavat?












Toivottavasti postaus ei ollut kenenkään mielestä provosoiva, vaan mielenkiintoinen.
Tuonne kuviinkin kun on eksynyt rotuja, jotka eivät vastaa unelmieni koiraa mm. ulkonäöllisesti tai teveydentilansa vuoksi, mutta ovat silti yksiä suosikkejani!
Ainahan sitä haaveilla saa, ja haluaminen on halpaa.
Ja voi hellanlettas mitä koirakuvia google taas sylkeekään, tuitui <3

Olettehan muistaneet käydä osallistumassa Caran blogin kilpailuun jossa arvotaan osallistuneiden joululahja? Jos et niin tästä linkistä pääset osallistumaan!

Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #16 Heppavahtina


Cara pääsi tänään heppavahtiin tallille. Kävin viskomassa kopukoille heinät tallinpitäjän visitoidessa Tampereella. Aamu valkeni vaikeasti yövuoron jälkeen ja silmät sirrillä, ilman aamukahvia lähdettiin autolla huristelemaan kohti Turkhautaa.

Minulla on tarkoitus opettaa Cara niin, että se ei saa tulla talliin eikä mennä tarhaan edes valvotusti, sallittu alue on autojen luona ja pihalla.
Tämä siksi että tallin tamma ei voi sietää koiria ja muutenkin on paljon miellyttävämpää työskennellä heppojen kanssa kun niiden omaa aluetta kunnioitetaan. Talli on kuitenkin hevosten koti.

Heppa tarhassa, koira kytkettynä rauhallisena pihalla - loistavaa!

Nappasin Caran sitten autolta ja kävelin sen kanssa taas vähän 'rajoja' pitkin jonka jälkeen haettiin hepoille heinät. Cara odotteli tyytyväisenä autossa heinien laiton ajan,


Kun hepoilla oli heinät purin koiran autosta ja lähdettiin siitä kylmilteen kävelemään pihaa ympäri. Kävelin Caran kanssa tallin ovelle, siitä pannuhuoneelle, sieltä navetan nurkalle joka sitten kierrettiin ja tultiin lantalan kautta takaisin autolle.


Stikke kuikuilee takana, Sonja valmiina tietysti
perä eellä tykittään tuholaista ja
koira vaan kuuntelee kun toiset saa mutustella :D

Hepat saivat syödä rauhassa kun käytiin kävelemässä läheisellä lammella. Sieltä löytyikin hyvä ulkoilureitti koiran kanssa ja nappailin parit kuvat. Matkaan kului noin tunti, ja mitä ihmettä me sieltä lammesta löydettiinkään?!







Ihana kirkas minilampi isomman vieressä <3

?!!

Ehkä hieman naurahdin

Mietin vain että miten joku on päässyt
kinttupolkuja pitkin tämmöisellä lammelle?!
Etsittiin näkyykö vedessä 'ketään' mutta
ei ainakaan uinut vastaan.. Tsiisus

Päästiin tallille takaisin ja heitin Caralle takin päälle ja tyttö autoon.
Siivoilin siinä karsinoita kun tallinpitäjä saapui paikalle Tampereen reissultaan. Hän tuli auttamaan kun olin saanut ekan karsinan siivottua ja ottanut jo Carankin siinä välissä pihalle odottelemaan Terhin tulevan moikkaamaan.
Cara haukkui Terhille iloisesti ja punki siinä samalla 'syvemmälle talliin'. Patistelin koiraa pois, vaikka Terhi totesi että hänelle on ihan ok että saa tulla. No mamille ei semmoine kelpaa joten koira takaisin oven suuhun odottamaan jos haluaa vielä meille seuraneitinä olla.
Kerroin Terhille että en tahdo että Cara tulee talliin oven suuta pidemmälle (Sonjan karsinan ovi on jo eiei alue) ja se ei missään tapauksessa saa mennä tarhaan. Tämä oli selkeä ja toivon että se myös pitää jatkossakin.

Tallityttö <3

Saatiin talli siivottua. Vein Caran taas autoon lämmittelemään ja saikin olla siellä niin kauan kunnes lähdettiin ajelemaan takaisin kotiin.

Toivottavasti Cara saisi tulla useimminkin tallille seuraneidiksi, ja oppisi pitämään etäisyyttä heppoihin sen verta että sen voi luottaa jäämään autolle ilman valvontaa :)
Onneksi ainakin Terhi tykkäsi Carasta, ja heposetkin näyttivät ihan tyytyväisiltä ruokailunsa lomassa!


Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #15 'Rakas Joulupukki..'


Minä täällä taas heippa,

mami on kaupassa iskän kanssa... Ne ei huolineet mua mukaan ja olin alkamassa itkemään, mutta sitten toi kissasisko kerkesi alkaa pillittämään ja mun piti rauhoitella sitä. Tultiin tähän sohvalle ja katsottiin vähän lemmikkieläinkauppojen nettisivuja.

Kissasisko leppyi kun löydettiin upea kiipeilyteline sille, ja minusta oli hauskaa kuunnella kun se suunnitteli miten kiipeilisi katon rajaan saakka! Minä en kyllä uskaltaisi nousta edes ensimmäiselle tasolle, hui!

Siinä samalla aloin miettimään, mitähän kaikkea minä tahtoisin tänä jouluna avata paketeista, ja teinkin havainnoillistavan listan (toivottavasti mami antaa tämän virtuaali listan tontuille!)


Toivottavasti saan listan perille ajoissa. Se korvatuntuti mahtaa olla kaukana kun me ei olla siellä ikinä käyty! 
Nyt alkaa olla jo melko pimeää ja kissasisko haluaa leikkiä mörköhippaa, minä en. Taidanpa mennä ehdottamaan jotain muuta leikkiä siksi aikaa, kunnes mami ja papi tulevat takaisin!
Jouluisin terveisin,
Cara

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #14 Äänestä ja voita!


Nyt hyvät lukijat ja täällä kurkkivat olisi aika pienen kilpailun! Arvomme kommenttiboksiin vastausäänensä antaneiden kesken pienen yllätyksen
jonka arvomme maanantaina 22.12. klo 18.00!
Osallistua voit vain kerran.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:
  • Valitse yksi allaolevista Caran blogin bannereista
  • Vastaa kommenttiboksiin mieluisin valintasi, riittää että kerrot vain numeron
  • Jätä myös email osoitteesi vastauksen yhteydessä kommenttiin
    ja jos omistat blogin olisi sinnekkin mukava tietysti kurkkia!
  • Vastaukseen voit lisätä, millainen olisi hyvä tuleva banneri blogille! Ideoita otetaan vastaan
Vastanneiden kesken arvotaan tosiaan pieni ylläripalkinto jonka lähetämme postitse joulupyhien alla!
Voittajalle ilmoitetaan erikseen vielä henkilökohtaisesti.

Onnea kisaan!
Pikkupränttinä vielä, että arvontaa ei suoriteta mikäli osallistuja on vähemmän kuin 10kpl!



1.


2.


3.


4.


5.


6.


7.


8.


9.


10.