torstai 18. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #18 Jos ihminen hän olisi


Jos Cara olisi tämmöinen homo sapiens niinkuin mami ja iskä, hän olisi varmasti

 Noin 15 vuotias teini tyttö. Luonteeltaan angstaileva, hyvän päivän sattuessa nauravainen ja aikaan saava. Muutoin kotona mamin ja iskän hoteissa asuva, omassa huoneessaan kovalla klassista 80's rockia soittava rokkimimmi. Kotona hän ei auta kotitöissä, paisti jos hinnasta sovitaan. Ärsyttävintä kun äiti patistaa auttamaan kotitöissä eikä anna loikopohtia koko päivää sängyllä. Kotona asuvalla pikkusiskolla ei ole pääsyä Caran huoneeseen, koska se vain sekoittaisi kaikki paikat ja rikkoisi CD ja vinyylilevyt hyllyiltä.

Vapaa-ajalla Cara hilluisi kavereiden kanssa kylillä, hän olisi se, joka menee mukaan kavereiden pikku tuhmiin ehdotuksiin mukaan, joista sitten ei kerrottaisi vanhemmille. Cara on kaveriporukkansa ujoin ja haluaisikin näyttää olevansa 'kova mimmi'.

Lisäksi Cara harrastaisi varmaankin partiota tai jotain muuta kivaa luonnonläheistä lajia jossain isommassa ryhmässä.

Cara olisi ulkonäöllisesti sellainen pitkä ja hoikka (niinkuin mami) mutta kurvikas. Caralla olisi pitkät hiukset joiden hän olisi antanut osittain rastoittua jotta vaikuttaisi enemmän maanläheiseltä. Väriltään hiukset olisivat hyvin tumman ruskeat, joihin Cara virittelee sulkapidennyksiä ja kuiturastoja niiden piristämiseksi.
Meikkinä Cara käyttää vain tummia kajaaleita jotka koostaisivat hänen suuria suklaasilmiänsä. Muu meikkaaminen olisi Caran mielestä turhaa.

Korvat olisi täynnä läväreitä ja nahkaansa hän suunnittelisi tatuoivansa unensieppaajan tai jonkin rauhaa tarkoittavan symbolin, kunhan täyttäisi ensin kahdeksantoista (kun mami ei anna aikaisemmin lupaa).

Cara tahtoisi harrastaa kilpauintia ja juoksua, mutta lapsuudessaan hänelle on tullut ongelmia selän kanssa, jonka vuoksi kouluterveydenhoitaja ja fysioterapeutti ovat lajeja vastaan ja rajoittaneet harrastukset vain satunnaisiin kertoihin. Cara keskittyisikin harrastamaan musiikkia, piirtämistä ja joogaa. Jotain luovaa ja rauhallista kuitenkin.

Metsäretket olisivat Caran omaa aikaa, ja varsinkin syksyisin hänen suosikkipuuhaansa olisikin päihittää pikkusisko sienten keräyksessä ja marjojen poiminnassa johon koko perhe osallistuisi.

Onneksi Cara on kuitenkin äitin possukka, joka ei paljon puhku tai puhise. Angstia kyllä löytyy ja sporttinen hippihän tuo on ollut koko elämänsä ajan ;)


Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti