lauantai 31. toukokuuta 2014

ohhoh. Kyllä se aika kuulkaas rientää täällä!

Meistä ei ole Mimin saapumisen kuulunutkaan pahemmin. Hyvä kun itse tajuaa olevansa vielä elossa. Töitä on, ehkä liiankin kanssa. Koneelle et todellakaan jaksa istahtaa töiden jälkeen jne.

---

Meillä menee, noh. aikas miten sen sanoisi nätisti.. Odottamattomasti?

Caran selkää on nyt alettu tutkia oikein olan takaa. Röntgenissä käyty  eläinlääkärillä ja perjantaina käytiin ensimmäisen kerran fysioterapeutilla, josta ollaan tähän mennessä hyödytty eniten sitten röntgen kuvien.
Miks koirien pitää skarppaa (niinkuin humalaistenkin aina ennen baariin sisään menoa), siis AINA kuin pitäis lääkärissä näyttää et 'oon oikeesti kipee' niin sitten ne vetää siellä ihan täysillä intopinkeenä eikä kukaan usko et 'hei mun koira on oikeesti tosi huonossa kunnossa'. Not nice.

Mutta tosiaan Caran selässä on nyt sitten todettu esim. vasemman alimman kylkiluun puutos ja samasta nikamasta lähtevä oikean puolen kylkiluu taitaa olla vain rustoa/jäämä koska kuvassa siitä näkyy vain pieni kajastus. Samoin alimmista selkänikamista yhdessä se ylöspäin lähtevä (en todellakaan muista lääketieteellistä nimeä) 'piikki' on hieman vsemmalle kaartuva, jonka vuoksi koiralle tulee lihaskireyttä ja tämän seurauksena taas toispuoleisuutta.
Toki viralliset kuvat antais enemmän tietoa mutta näillä mennään..

Fysioterapeutti koki Caran tasapainoltaan ja takapään käytöltään tehottomaksi ja saatiinkin päivittäiseksi kotiläksyksi treenata hieman tasapainoilua ja mukaan tarttui myös 300euron viiden kerran fysioterapia kortti, jolla päästään vesikäveleen tuon viisi kertaa.
Caran tulisi opetella käyttämään enemmän vatsalihaksiaan, ei niinkään etupäätään. Pupulaukalle ja ilman liivejä uimiselle siis hyvästit! Samoin tassuja tulisi koukistaa kävellessä,  eikä todellakaan vain raahat perässään noonkuin tähän mennessä.

Huh paljon olis asiaa mutten osaa niin perin pohjin vain selittää. Me haluttais vaan kunno lenkille ja ihan oikeasti, metään ja pellolle juoksemaan ja yksinkertaisesti viettään koiran elämää ilman hitaita masentavia pikkulenkki pyrähdyksiä ja koirapuistottomia viikonloppuja.

Noi röntgen kuvat on kyllä sen verta isoja että saavat jäädä asianomaisten välisiksi.
En usko että niistä täällä olisi haittaakaan, mutta uskon ettei niistä pahemmin lukijoille aukeakaan.

--- 

Koitan huomenna ottaa kuvasarjaa meidän kotiläksyistä ennen töitä! Ja pakko taas reipastua ylläpitämään Caran blogia! Meillä loppuu muuten tekemiset kesken nyt kun treenitkin on poissuljettu ja mun kauan haaveilemasta agista ei ole tietoakaan tänä kesänä!

Hyvää viikonloppua meidän seuraajille! Kovia vatsaliharääkkejä muillekin kuin Caralle ;)