'Pikku kakkapylly kiukku kakara Mimi muru puspuspusss',
tämmöstä meillä kuuluu alinomaan nykyään, ihana <3
Mimosa a.k.a Mimi, Mimo tuli meille viime sunnuntaina. Tyttö haettiin ihanan Lotta tytön luota Tampereelta joka oli Mimin ensikoti. Virallisesti kissa tuli Kissojen katastrofiyhdistyksen KKY Ry n kautta meille. Yhdistyksen sivuille tästä.
Mun mielestä tämä tapa toimia löytykissojen kohdalla kuulosti paaaljon paljon paremmalta kuin tavallisissa kissataloissa pyöriminen - rescue kissat hoidetaan samalla lailla kuin muutkin Suomessa mutta ne sijoitetaan ensikoteihin siksi aikaa kunnes löytävät oman kodin. Siis nerokasta! Kun vain löytyisi lisää ihmisiä jotka vapaaehtoistyötä jaksavat tehdä. Kiitos paljon Lotalle, Mimon kolme viikkoa luonasi eivät todellakaan ole olleet turhat :)
Caran kanssa on päästy nuuskuttaan neniä, Cara on kävellyt Mimin hännän päältä ja kaikkea mutta eipä menoa haittaa!
Tässä on vielä tosi paljon opeteltavaa ja ajateltavaa mutta hyvälle näyttää.
Mimosa ei oo ikinä ollut koiran kanssa tekemisissä, meillä näyttää siltä että kiinnostus koiraan on kova vaikka välillä onkin pitänyt vähän komentaa. Cara katselee sopivan matkan päästä eikä tuijota turhaan ja osaa lähteä rauhallisesti pois kun kissa alkaa vaikuttaa hermostuneelta, mii häppiii!
Mitäs mieltä meidän ihanat lukijat on? Kiinnostaako rescue kissan elämä niin paljon että täällä pitää ryhtyä blogin kanssa ponteviin toimenpiteisiin vai pysytäänkö koira -linjalla? :)
