maanantai 28. lokakuuta 2013

Selkä edelleen jumittaa

Ihan mälsää ku yhtenä päivänä menee niin hienosti ja sitten tulee taas takapakkia

Tänään piti miitata vanhaa työkaveriani ja tämän staffi poitsua Tysonia mutta heistäpä ei ikävä kyllä mitään kuulunut. Joten chillailtiin kahdestaan Caran kanssa vanhoilla hoodeilla Riksun ABC pellolla. Oli kyllä kiva Caraa päästä juoksuttamaan, mutta takapakkia siitäkin sitten tuli

Selkä sanoi että 'minäpäs menenkin tämän juoksentekun ja lenkin jälkeen jumiin ja kiusaan pikku kartsua koko loppu päivän ja iheutan siten päänsärkyä omistajalle'

Koita nyt sitten kävellä mummo koiran tahtiin (ja sen tahdissa en meinaa edes minä pysyä), vetää perässäs yhtä selkäkipuista ja kattoa että mistä tulee pyöriä ja/tai autoja
Ai että mä sanon

Mä vaan rukoilen että toi lihastenhoitoasia lääke alkais ens viikon aikana tehoamaan. Ei tästä tunu tulevan yhtään mitään :(
Annoin Caralle aamulla tuota kipulääkettäkin kun ajattelin että pennun kanssa telmiät kuitenkin sen verran että voi kolahdella muuallekkin ku takasiin toisen luut ja hampuset mutta seki meni nyt sitten harakoille se.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Mummoja ja hierojia

Nää postaukset on vaan niiiiiin tylsiä ilman kuvia! Oon veriverisori, oma moka kun uuden kameran mukana en sitten isukilta saanut sitä siirto piuhaa enkä nyt ole saanut aikaiseksi käydä ostamassakaan! No mut enivei

Cara on nyt ollut nappulalla pien reilut kaksi viikkoa. Hyvin masu tottunut, karva vaan huomaa et alkaa tippua ja menettää komeutensa. Pääasia et vatsa toimii ja mieli on virkeä!

Caran iloksi vanha rouva Papu tuli piristämään synkkää kotielämäämme torstaina. Rouva on nyt reilut kaksi viikkoa meillä 'kurjuudessa' (ei saa koko ajan rapsuja, häädetään sohvalta ja sängyltä kun hyppii ilman lupaa, ei fleksi kävelyä, ei saa murista vastaantulevislle plaaplaaplaa)
Ekan päivän Papu oli ihan sitä mieltä et 'mä en tottele ketään tai mitään, talk to the hand!' mutta nyt on taas jo hieman myötämielisemmin Caran ja meidänkin suhteen.
Voiko se pitää paikkaansa et Papu 'tietää' että se on asunut meidän kanssa mutta me olemme hänet luovuttaneet sinne pumpulimaailmaan aikanaan? En itse usko muttakun kaikki niin sanoo kun eihän tuo edes moikkaa mua kun nähdään pitkän aikavälin jälkeen. Katsoo vaan ihmeissään ja saattaa häntäänsä hieman heilauttaa, that's it. Avokkia ja mun äitiä kyllä kiljuu ja pomppii innoissaan :D

Papusta sitten etiäpäin..

Caran ihka eka hierontakerta oli tänään lauantaina. Vähän jänskätti meitä molempia mutta saatiin me jotain selvyyttäkin nyt tuohon vetkutteluun: Caran alaselkä (kuten arvata saattoi) oli verrattavissa 10vuotta vanhempaan corgi yksilöön. Tosi jumissa oli ja lonkatki sai hiemat käsittelyä.

Hieroja oli tosi mukava, kyseli kovasti taustoja ja ruokia ja lisäravinteita ja harrastushistoriaa niinkuin mun mielestä kuuluukin (vaikka meidän hierojalla olikin ääni ihan loppu flunssan takia)
Ilmeisesti magnesiumin puute on rankaa ja sen lihaksia hieman jumittanut. Vertauskuvana saimme ihmisten suonenvedot joita Carallakin oletettavasti on aika ajoin. Nyt siis saatiin Osteomax-K kuuri ja B-vitamiini kuuri ja 2-3viikon päästä uudestaan käynti hierojalle.
Caran alanikamat käsiteltiin mekaanisesti(?) joten ukko saikin sitten hoitaa 30min hölkyttelyt kun itse pakenin töihin.

Osteomaxia emme valitettavasti luontaistuotekaupasta saaneet kun ei tilauksesta ollut (vieläkään) tullut. Kaupan täti suositteli sitten Osteolis -merkkistä lisäravinnetta jossa samat aineet mutta hieman suurempi sisältö ja parempi liukenevuus koska kapselimuodossa.

Toivonmukaan nyt ruoat ja lisäravinteet saadaan natsaamaan ja liikkuminen helpottuisi. Mikään ihme jos se kipulääke aikaisemmin auttoi kun selkä oli tosiaan niin kipsukkana. Saa nähdä käydäänkö se pissanäytteiden jälkeen kuvauttamassa, edelleen haaveena ens keväänä aloittaa se agi!

Jos seuraavaan postaukseen ei saa kuvia niin piirrän vaikka paintilla jotain !

lauantai 19. lokakuuta 2013

Lumi paras lääke on

Juu varmasti monet on huomanneetkin että saatiin Etelä-Suomeen sitten viime yön aikana lunta! Itsellä oli ainakin ihan hurja järkytys (taas, sama joka vuotinen ongelma siis)

Mutta sitten juoksinkin jo makkariin herättämään Caraa jonka raahasin olkkarin sohvalle katsomaan pihalle ja voi että kun nauratti: Cara vilkuili ulos ja häntä rupesi heilumaan!

Äkkiä kamat niskaan ja ulos! Cara on ihan hullu lumipeto ja varmasti nauttisi jos saisi asua eskimoiden lämpöpatterina tuolla jossain pienessä iglussa.

Alku oli hieman jäkytys sillä Caraa kiinnosti lähinnä vain maistella maata ja nuuskia tassun jälkiä. Hetken aikaa ihmeteltiin takapihalla ja lähdettiin sitten kävelemään.
Kun oltiin kävelty hetki pelkässä minihangessa veti Cara kauheat ilo hepulit ja siitä se sitten lähti! Ei meinannut riemulla olla taas rajaa

Parasta oli kuitenkin päästä kotiin syömään aamuraksut lumessa pyöriskelyn jälkeen

Iltalenkillä mentiin aluksi hieman hiljempaa (perässä vedettävänä) mutta sitten pistin Caran kävelemään lumeen ja johan taas lähti! Tosi reippaasti käveli
Lumi on selkeästi Caran piristys ruiske kaiken tän vetelehtimisen ja pissavikojen keskellä

---

Täytynee vielä mainita et kipulääkettä on syöty nyt 4 pvä ajan ja huomenna vika satsi. Cara on ollut paljon pirteämpi ja leikkii meidän kanssa sisällä ja ukko sanoi että kyllä ulkonakin on yrittänyt vääntää leikiksi.
Oon myös hieronut Caran alaselkää ja takajalkoja hellästi aamuin illoin, tiedä onko se auttanut mutta toivon mukaan mennään nyt parempaan päin.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kas näin heiluu peppu

Varasin Caralle ensiviikon vkl hieroja ajan Riihimäen Unelmalemmikkien tiloihin, jos vaikka saatais jotain vastauksia tohon vetelyyteen

Itse oon tänään tehnyt omia tutkimuksia ja oon vahvasti sitä mieltä että vika on tuolla perähutlaarissa, hännäntyvessä tai lonkissa perhaps?

Hidastellessaan pihalla neii meinaan vatkaa pehvallaan aika moisesti, korostuu tosi hyvin kn vauhtia tulee vähemmän. Juoksiessa takajalat on aika silleen yhdessä, ja tänään kauhukseni Caran ollesa vapaana ja juostessaan ohitseni (ihme että ylipäätänsä meni mun ohi lenkillä) kuului sellainen napnapnapnap ääni ja tarkensin sen tulevan selästä tai vastaavasta. Siis sellainen ääni kun itseltä välillä pääsee ku paikat on jumissa ja alat venytellä!

Koitin sitten itse hieman hieroa tänään Caran kankkusta, antoi tosi nätisti painella, hännän tyvestä hieman reagoi, oliskohan siellä joku kipsukka

No mutta vatkataan sitä pyllyä nyt viikko vielä ja toivottavasti hierojalle päästäis sitten useamminkin jos hän kokee tarpeelliseksi

tiistai 15. lokakuuta 2013

Bye Bye raakaruoka, ainakin hetkeksi

Saatiinpahan tuomio tänään ell käynnillä ruokintaan liittyen

Caralla todettiin virtsakiteitä ja ei kuulemma sovi sitten millään mikään (tätä korostettiin mulle melko painoikkaasti) luonnonmukainenruokinta vaan nyt sitten Roayl Caninea ainakin niin kauan että saadaan kaksi kiteetöntä virtsanäytettä.
Ruokapussin lisäksi saatiin vielä Rheumocam -kipulääkettä, joka on yleisesti lihaskipulääke. Tämä ilmeisesti helpottamaan pissaamista..?

Oli aika vähällä etten purkahtanut itkuun kun kontrollin saatuamme mentiin odottelemaan papereiden kirjoittamista odotustilaan.
Cara on ollut pentulaatikosta asti raakaruokinnalla ja nyt pitäisi viikon sisällä pureskella nappulaa aamuin illoin ja vielä nameinakin kun mitään ylimääräistä ei saisi antaa. Hei haloo?! Tosi kiva treenata ku herkkuna saa vaan kuivia nappuloita..
Märkäruokaa ostettiin muutama purkki, saa laitettua edes kongiin jotain. Suosittelivat märkää palkaksikin mut oma mielipide on että aika hankala koostumuksensa takia.

Mä niin näen kuinka meidän likka prostetoi 'huonoa' ruokaa kohtaan vähintään sen viikon jälkeen kun tajuaa ettei lihaa tai kanaa enää tipukkaan joten ei huolta että menis lihoamaan yhtään sen enempää. Nytkin kun sais olla vähän enemmän massaa.

Oon tosi kiukkunen ja aijon kyllä selvittää voiko näihin struviittikiteisiin silti vaikuttaa luonnonmukaisella ruokinnalla. En meinaan aijo koiralle koko loppuelämäänsä mitään hikisiä nappuloita syöttää se on vissi!
Kasvattajalta saatiin jo positiivista palautetta että kyllä voi! Joten up yours tietämätön eläinlääkäri!
Tässä juuri tuhistaan mitä nyt aletaan neidille syöttään. Ilmeisesti nappulat nyt pitäis hävittää silti koiran napaan. Kuukauden päästä toivonmukaan saadaan annettua kiteettömät näytteet ja sitten palataan takas juurillemme. 
Takaisin raakaan siirtyessä: " Joka ruoalle c-vitamiinia, vähennetään luita, vältetään magnesiumin ja proteiinin saantia. Possun luut siis pois ja kanankoivet tai muu luuateria vain kolme kertaa viikossa. Kananmunan kuoret takaavat calsiumin, ne voi murskata ruoan sekaan muutaman kerran viikossa. " Kiitos Jaana!

Sori oon todella kriittinen siitä mitä itse syön ja mitä lemmikini syövät. On totta että ehkä noihin kiteisiin ei oikeasti auta muu kuin liuottava teollinenruoka ja ell sanoikin että sitten kun näytteet on puhtaat niin voi siirtyä takaisin raakaruokintaan mikäli niin tahtoo (muttei siis suositellut asiaa). Caran kasvattaja on kyllä niin huippu, tietää mistä puhuu ja osaa neuvoa asiaan kuuluvalla tavalla.
Eipähän tarvii enää mököttää.

Oon järin hämmästynyt muutenkin yleisesti siitä, että eläinlääkärit noin yleensäkin ovat niin raakaruokintaa vastaan ja jotkut jopa sangen tietämättömiä siitä. Caran kasvattaja kertoi että ell kuuluu vain muutama opintopiste ruokinnasta, ja teollisenruoan myynnistähän he saavat oman osuutensa joten ihmekös tuo. Ihmettelen silti, edelleen, yhä, ja jatkossakin..

Onko jollain lukijalla vastaavanlaisia kokemuksia?

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Taking a break

No on ollut piiiitkä aika kun viimeks päivitelty ja jatkuu yhä

Emäntä kärsii oman ajan puutteesta, eli koneella tulee harvemmin kotona enää istuttua kun sinne siis joskus pääsee piipahtamaan töiden jälkeen / vuorojen välissä

Sen verran voin tänne ilmoitella että Cara on nyt hieman sairastellut. Tassussa todettiin viime kuussa bakteerikasauma josta oli kehkeytynyt kiitettävän kokoinen patti anturan väliin. Kontrolliin mennään ensi viikolla nyt kun pitkä antibioottikuuri on ohitse. Saa nähdä aikovatko sen patin avata kun ei vieläkään ole pois mennyt.
Nyt sitten patin jälkeen neiti on alkanut (taas) lusmuilemaan. Nukkuu päivät ja mikään ei vain kiinnosta. Sekin selvitetään ensi viikolla, veikkaan itse pissatulehdusta. Pahimmassa tapauksessa iskevät masennuslääkkeet kouraan.

Treenit loppuivat kun patti ilmaantui, uudelle kurssille ei olla ilmottauduttu kun ei yksinkertaisesti olla päästy kun kaikki paikat ihan täynnä. Omatoimi treenejä tehty yömyöhään läheisen aution koulun pallokentällä. Haaveissa tervehdyttyä päästä agikurssille jossa ravattais talvi ja kevät ja kesällä takaisin rallytokon pariin. Toko on ihan liian mälsää.

Meillä jäi pari kertaa uupumaan viime rallytoko -kurssilta ja ne pitäisi nyt käydä korvaamassa joko rallytokossa tai jäljellä. Viimeiseksi mainittu kiinnostaa tällä hetkellä enemmän.

Okei anteeksi tönkkö kuvaton ja kapulakielimäinen postaus mut hei, tää on niin tätä kiireessä päivittelyä!

Ihanaa syksyä lukijoille, me palaamme vielä!