keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Vinkkejä, ideoita?

Eli joulukalenterin pakertamiseen se olisi ryhdyttävä!

Vieläkin kyselen kun teitä lukijoita ja täällä muutenkin kurkkivia, että mitähän aiheita te toivotte lukevanne tämän vuoden joulukalentereista?

Muutaman idean olen jo oivaltanut, ne pitäisi vielä tallentaa tänne koneelle mutta en ole varma keksinkö ihan joka päivälle jotain vai tulevatko postaukset pahimmassa tapauksessa jopa myöhässä.
Alan tässä varmaan takomaan vain näitä luukkuja joten suottaapi olla että emme julkaise kauheasti postauksia ennen joulukuuta, jollei jotain huisin jännää ole tiedossa.

Noniin luovuutta kehiin, Cara ja mami luottavat teihin!


'keksittehän meille hurjasti kaikkea kivaa
kuvailtavaa, kerrottavaa tai videoitavaa yms
niin lähetän sitten jollekkin oman joululahjan
postitse ennen vuoden loppua? Tuitui'

perjantai 21. marraskuuta 2014

Joulukalenteri?

Mamma koittaa täällä valpastua. Nyt on taas hyvin töitä. Päästään hierojalle tosiaan joulukuun alussa ja mamma on nyt päättäväisesti säästänyt rahaa ja laittanut kirpparikamoja taas myyntiin, että päästään viemään pisunäytteet ensiviikolla! Mitä ilmeisemmin kuitenkin kyseessä alkavat juoksut joita odoteltu vuoden päivät. Pahimmassa tapauksessa tulehdus mutta se selviääpi ensi viikolla.

Mutta aiheeseen.
Oon seurannut muutamien blogien elämää joulukalenterein joulukuussa, kiinnostaako Caran seuraajia moinen? Jos tahdotte joulukalenterin niin pitäisikö siinä esiintyä mielestänne enemmän
1) kuvia vai
2) videoita ?

Kommenttiboksiin saapi laittaa vastauksia (ihan vaikka anona jos ette muuten tohdi). Ja ajatuksena että oikeasti joka päivä, olisi jokin postaus ja viimeisen 'luukun' kruunaa jonkinlainen palkinto yhdelle lukijalle :)

Miltäs vaikuttaa?

(c) google

tiistai 18. marraskuuta 2014

Apaattinen lammas

Caralla alkaa ehkä juoksu. Ehkä sillä on selkä jumissa. Ehkä sillä on pissatulehdus. Ehkä sitä masentaa.

Ärsyttää. Koira vaan makaa. Ei liiku, lenkillä vetelehtii ja pissailee ympäriinsa.
En saa sitä motivoitua olemaan pirteämpi edes treeneissä jossa vetäjäkin jo hieman ihmetteli että 'missä on se ylipirteys joka Carasta aina kumpuaa?'
Mä oon koittanut antaa sen sisällä vaan olla, en mee häiritsemään toista sen makoillessa jos sillä on kipuja. En tiedä enää mitä teen.

Toosa on kyllä juoksuisen kokoinen, mutta se ei vuoda. Hermot meneeee. Mitä jos sillä on pissatulehdus? Labra maksaa käsittelykuluineen ja hoitsujen palkkoineen 60eur+kumihanskat 3,50eur, tilillä rahaa 10eur. Hianoo! En siis ole viemässä vaan seurataan tilannetta. Koipeaan on nostanut pissatessa jo elokuusta ja samaa tekee edelleen..

Oon varmaan maailman surkein omistaja kun odotan vaan epätoivoisesti et toi koira alkais (lopultakin 3kk odotuksen jälkeen) tiputtaa ja koitan vaan jumpata sitä joka päivä enemmän ja enemmän että lihakset saisi avattua. Mutta ei.
Hierojan tilasin ensi kuulle kun en huomenna pääse sinne koiraa viemään ja seuraava aika tosiana vasta joulukuun alussa. Jos sieltä saisi taas hetkellistä apua tähän selkäongelmaan.

Tää ei oikeesti oo yhtään kivaa.


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

perjantai 7. marraskuuta 2014

Ensilumi ja viimeinen lenkki

Meille satoi ensilumi torstaina. En uskonut sen jäävän edes maahan mutta sinnikkäästihän tuo näyttäis viihtyvän plussa keleistä huolimatta.

Itku kurkussa nappasin kameran saatuani puhelun iltapäivällä: 'me lähdetään kohta ajamaan, 45min ja ollaan siellä. Älä keitä kahvia meillä on kiire'
              Lisää päivän fiiliksestä voi lukea täältä. En halua käsitellä tätä asiaa tällä hetkellä Caran blogissa, kun tuntuu niin pahalta ajatella etten näe Papua taas aikoihin.

Ihana iltahämärä kietoitui meidän tarpoessa viimeistä kertaa yhdessä pihalla. Halusin, että Papun viime hetket olis iloisia, vaikka se ei niin lumesta ja kylmästä pidäkään joten käveltiin viereisen koulun 'pellolle' jossa koirat saivat juosta vapaina.

Toivottavasti Papu oli onnellinen meillä. Toivottavasti se pysyy terveenä ja toivottavasti joku kuuntelis joskus kun pyydän, että saisin koirani takaisin.



fiksu kaveri



'siellä menee kakru.. ja minähän en perään lähde!'

'..poseeraan mieluummin mamille,
vaikka näytänkin epäilyttävästi joltain pullalta :D'


röh

ihanat tytöt <3






molempien korvat.. :D



Ja niin me jäätiin taas Caran kanssa kaksin. En saanut edes hyvästellä Papua, joka odotti eteisessä isäni jalkojen takana että saavat kimpsut ja kampsut kasaan. Harmittaa.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Peltoriehumiset

Luvassa sekamelska kuvia meidän aamulenkistä ABC :n pellolla.

Tytöt olivat tohkeissaan ja Carakin lopuksi 'pääsi' vielä uimaan ojaan. Aluksi se kiersi vedet kaukaa mutta heti pidemmän juoksulenkin tehtyään päätti pistäytyä viilentymään. Autossa tuoksui lievästikin märkä koira ja muta.

Papu pysyi todella hyvin kuulolla koko lenkin (maagiset nakit tuoksuivat kyllä taskussa) vaikka lähtikin välillä hieman etäämmälle 'muusta laumasta'.

Olisi ihanaa päästä tekemään tätä useammin <3







pupunen <3
välillä jäätiin hiukopalalle
ja sitten piti välillä vähän poseerata, ihanat <3


lentoon dumbo!

et kuvasta kaksi koiraa, voita rasia rusinoita

'odottakaaaa..!'







rakastan <3


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Retulassa

Viikonloppu vierähti lopella Retu vahdissa.
Papu ja Retu ovat entuudestaan tuttuja mutta silti hiukkasen jänskätti alkukohtaaminen perjantaina. Hyvin meni kaikista ennakkomielipiteistä riippumatta, Reppana vaan hieman kiukkuinen kun ei päässyt ihan iholle ;). Papu on niin kova suustaan että annettiin haistella hieman kauampaa pihalla ja käveltiin pieni lenkki ennen sisälle menoa (Cara oli tämän aikaa takapihalla tarhassa ettei tule siihen riehumaan..)
           Sisällä Caran äidin vaistot heräsivät ehkä liiaksikin ja kurnuutti Retua joka kerta kun se meni Papun lähelle. Papu on heikoin lenkki, mutta Retunkaan pitkä pinna ei kestä iäisyyttä joten Cara olikin alistettava Retulle - kyllä, alistettava ja minun toimestani. Kauaa rauhoittumiseen ei Caralla mennyt mutta hieroin koiraa varmuuden vuoksi. Sillä on aina niin huolestunut katse näissä tilanteissa (no okei syystäkin) mutten tahdo että se kokee minut uhkana.
Retu vietiin sivummalle (kuitenkin koko ajan tilanteessa mukana) koska olisi väistämättä tahtonut tulla aktiviteettiin liian innokkaasti mukaan ja Papu seurasi tilannetta tunnetusti kauempaa.
           Cara rauhoittui eikä sen jälkeen enää temppuillut tai hyökkinyt Retun naamaan Papun ollessa lähettyvillä, thank god..

Lauantaina oli höntsäily päivä. Koirat sai olla todella paljon takapihalla keskenään ja käytiin nopeasti tyttöjen kanssa riksusa ruokkimassa kisuli. Lenkille ei lähdetty (en vieläkään tiedä miksei) koko päivänä vaan höntsäiltiin ja syöpöteltiin kaiken päivää.
Yä meni todella rauhallisesti, ekana yönä kun Retu punkesi koko ajan mun ja miehen väliin, samoin Papu ja lopuksi vielä Cara.. Ahdasta oli.

Sunnuntaina käytiin vielä hiekkamontulla jossa koirat sai olla vapaana.
Matkalla montulle huomattiin että Retu on jokseenkin jonkinlaisen hajun perään ja pidettiinkin se kytkettynä aina montulle saakka. Onneksi pidettiin, sillä metsäpolnu varresta lähti kaksi valkohäntäpeuraa loikkimaan kotvan kuluttua. Ja oikeasti, ehkä eka kerta ikinä, kun Cara näkee jotain ja Papu ei! Peurojen loikkiessa kauemmas mies toppuutteli Retua jottei se saa kohtausta lähteä perään ja minä naureskelen Caraa kun se niin hämillään tuijottaa peuroja. Häntä pystyssä ja hyvin varovasti lähtee niiden jälkien perässä syvemmälle metsään, kuitenkin niin, että on koko ajan silmät selässä ettei me lähdetä vahingossakaan erisuuntiin :D Onneksi ei ole viettiä..
            Montulla tosiaan vierähti reippaasti puoli tuntia. Retu rakastaa olla vapaana ja olikin voittamaton kiipeilijä tyttöihin verrattuna. Papukin rohkaistui kapuamaan rinnettä muutamaan otteeseen ja odotti aina Carasta alasmeno seuraa. Kyllä oli rauhallista väkeä kotimatkalla käveltäessä montulta!
            Monttulenkin jälkeen pakkasin oirat ja hurautettiin autolla riihimäellä kotiin kissaa ruokkimaan. Täällä me naiset ollaankin nukuttu taas puoli päivää, tuhina vaan kuuluu miehen sanojen mukaan olkkarista.

Anteeksi nyt ei ole kuvan kuvaa julkaistavana kun sää on ollut mitä kamalin ja kamera ollut viikonlopun riksussa ja lauma lopella. Miehen puhelimessa on jotain kuvia (kuulemma) mutta menee kyllä hetki että saadaan tänne niitä julkaistavaksi :)

Toivottavasti muillakin oli mukava höntsäily Halloween viikonloppu!