keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Rauhoittuminen

Vihdoinkin se väsähti!


Eilis iltainen kinkkaaminen loppui pienten kauneus unien jälkeen, huh!

Tänään on köpötelty vähän pienemmällä lenkillä, hieman hidastellen tai voisiko tuota sanoa rauhallisemmaksi kävelemiseksi. Eli eilinen oli sittenkin kotio päin vaikka takasiaan sitten kiukkuilikin! :)


Huomenna tarkoitus olis päästä treenaamaan ennen töihin lähtöä ja sitten tuleekin jo viikonloppu ja Cara lähtee yökylään Lopelle Retua katsomaan


tiistai 26. marraskuuta 2013

Villi kinkkaaja

No ei lähdetty palaveriin mutta 1,5h lenkille porhallettiin kaverin kanssa. Pääsi pitämään tytsyä aika paljon vapaana ja fleksissä pääsi kipittämään pitkällä meidän edellä illan pimeydessä.

Ja sekös vasta oli huono idea!

En tiedä johtuuko nyt siitä että Cara pääsi niin hyvin juokseen ja riehkumaan pitkällä lenkillä pikku pakkasessa että alkoi kotona hetke levon jälkeen ontumaan oikeaa takastaan.. Tai ei niinkään onnu, vika näyttäis tulevan lonkasta tai sitten ihan tassusta. Nostaa melkolailla ja könkkää eteenpäin.

Oon ihan kauhuissani täällä et menikö toi koira nyt rikki. Antaa silti koskea ja vähän tunnustella ei reagoi. This is horrible!

Jospa se tuosta lähtis käveleen paremmin, oli meinaan itsellekkin aika rankka reissu taas pitkästä aikaa kipittää pitkin maita ja mantuja. Ei ihme jos Kartsan jalkalihakset vähä kenkkuilee kunnon liikunnan jälkeen kun omatkin on iha muussina.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Virtapiikki

Tässäpä viimeisimpiä:

No pissatesti tuli ulos puhtaana, vielä yks nappulasäkki ja sit suunnitellaan raakaan taikaisin vaihtoa (wuhuu!) Vähän veikkaan et saanut vain liikaa kalkkia josta ne kiteet johtui..

Ja hierojallakin piipahdettiin kontrollissa, oli hyvin paikat auenneet, käsittely oli puolet lyhyempi kuin viimeksi. Vielä vähän vasen puoli jumimpi mutta kuulemma kun pääsee taas treenaamaan niin se siitä vahvistuu. Ilmeisesti B-vitamiini ja osteolikset purreet!

Mutta nyt sitten.. Mihin ihmeeseen mä saan ton kaiken energian kulutettua?!
Ihanaa että sain vanhan kunnon sähläni takaisin mutta huh heijaa kun me haukutaan joka asiaa, vahditaan joka asiaa, varastetaan tavaroita vaate- ja kenkäkaapista, rikotaan kaikki vielä ehjänä olevat lelut jajaja! Phiu! Ja oikeasti, nythän mua sitten vedetään lenkillä perässä eikä toisin päin :)

Koska hieroja pisti meidät treenilakkoon ekan kerran jälkeen niin ei sitten olla pariin viikkoon oikeastaan treenattu muutakuin pieniä seuraamispätkiä lenkillä.

Kun Papu oli kylässä kävin yhtenä iltana koulun pallokentällä vetämässä 20min pätkän rallyliikkeitä ja Cara väsähti sitten loppu illaksi, vaan eipä tänään:
15-20min seuraamista eri tempoissa, eteen tulemista, maassa paikallaan oloa, maasta seisomista ja herranjestas kun se vaan pyytää että 'Mamma lisää lisää LISÄÄ!'

Tais emännän kunto loppua nopeemmin. Huomenna ajattelin jos saisin ottaa Caran työpalaveriin mukaan nii hän pääsis ekaa kertaa elämässään (?) junailemaan ja tottakai mamman työpaikalle kokoustilaan kerjäämään pullanmuruja.. Hehaa siinä voi käydä joko hyvin tai hyvin huonosti

Huomenna tosiaan edellä mainittuja suunnitelmia tai sitte vaa röhnötetään sohvalla ja käydään koirien koulutusalueella juoksemassa hitusen jäätyneellä maalla.
Keskiviikkona ja perjantaina olis vielä tarkoitus pitää pikkutreenipätkät et sais noi pahimmat vibat johonkin muuhun kulutettua kuin haukkumiseen.