Tahdoin tuoda esiin yhden omista mielenkiinnonkohteistani, eli miksi minulle koira kotona on tärkeä harrastuskaveri sohvakaverin ohella. Miten meidän tulisi ylläpitää koiran terveellistä liikkumista ja vahvistaa ajatusta siitä, että koira tosiaan tarvitsee liikuntaa pysyäkseen terveenä - siinä missä me emännät ja isännätkin!
Tämä on artikkeli Kennel Fungon sivuilta jonne pääset tästä.
Tämä on artikkeli Kennel Fungon sivuilta jonne pääset tästä.
Tahdoin julkaista tämän artikkelin siksi, että olemme miettineet Caran selkävaivojen vuoksi lajeja, jotka tukisivat selän jumien vähenemistä, parhaimmassatapauksessa niiden loppumista kokonaan.
Minua itseäni kiinnostovat taakan veto, jota Caran kanssa emme valitettavasti pääse harrastamaan selän 'pikku' virheiden vuoksi. Tulevaisuuden koirilta toivon, että lajia pääsisimme kokeilemaan tai seuraamaan edes lähempää. Lisäksi tykkään lukea paljon ravinteiden ja ruoan vaikutuksesta koiran kehoon, sillä olen itse kauhea superfood hiiri ja pyrinkin syömään itse paljon puhdasta luomua ja lisäravinteita jotka vaikuttavat esimerkiksi vastustuskykyyn ja jaksamiseen.
Tässä tekstissä oli kuitenkin kaikki se, mitä omasta mielestäni koiran monipuolinen, massaa kasvattava liikunta vaatii. Näitä vinkkejä suosittelen soveltamaan jokaisen koiran omistajan, joka toivoo koiralleen tervettä, selkeää lihaskasvua ja sitä yleistä pirteyttä arkeen!
Jos haluat koirastasi hyvän urheilukoiran, aloita treenaaminen jo pentuna. Älä kuitenkaan treenaa pentua rikki, harjoittele pennun ehdoilla. Lisää liikuntaa kun koira kasvaa. Harjoittele säännöllisesti ja nousujohteisesti. Harrasta monipuolista liikuntaa koirasi kanssa ja pidä levon ja rasituksen suhde oikeana.
Lihakset kasvavat levossa, mikäli et malta pitää riittävästi lepopäiviä, koirasi kunto ei kehity halutulla tavalla.
Lajivalinta määrittää pitkälti treeniä. Metsästyskoira tarvitsee paljon kestävyysominaisuuksia ja agilitykoira räjähtävää voimaa ja nopeutta. ”Sprintterinkin” suorituskyky rakentuu kuitenkin vahvan peruskestävyyden pohjalle!
Koiran kestävyysominaisuudet ovat ylivoimaiset. Ihmiseen verrattuna koira on väsymätön juoksija. Koiralla on hyvä lihaskapasiteetti, ponnistusvoima ja korkea punasolujen määrä. Koiralla on ”sisäänrakennettu veritankkaussysteemi”. Esimerkiksi agilitykoira pystyy mobilisoimaan rasituksen alussa pernasta noin 21 prosenttia lisää punasoluja kuljettamaan happea lihaksiin. Koiran ruumiinlämpö nousee helposti ja elimistö kuivuu nopeasti.
Erilaisia treenejä
Koiran kanssa kannattaa tehdä peruskestävyystreenejä, voimatreenejä ja vauhtikestävyystreenejä. Kovaa treenaamista ei saa aloittaa liian aikaisin, koska intensiivinen harjoittelu estää luuston kasvua (pituuskasvu, ympärysmitta). Nuoren koiran tulee saada paljon omaehtoista liikuntaa ja epätasaisella maastolla. Kehittyvälle luustolle pitää antaa riittävästi ärsykkeitä jotta se vahvistuu.
Peruskunto luo kestävän pohjan. Harjoitusvaikutus kohdistuu tukikudoksiin, jänteisiin, nivelsiteisiin ja luustoon. Tukikudoksissa harjoitusvaikutukset tapahtuvat paljon hitaammin kuin lihaksissa. Harjoittelun on oltava suunnitelmallista, säännöllistä ja nousujohteista peruskuntokauden 16-20 ensimmäistä viikkoa.
Peruskuntokaudella aloitetaan harjoittelu koiran ehdoilla. Noin 3-5 km lenkkejä ja pysähdytään välillä. Peruskuntokauden harjoituksissa vauhti 13-15 km/h. Rasitusta lisätään suorituksen kestoa pidentämällä (esim. +2 km parin viikon välein). Kauden alussa on hyvä olla 3-4 harjoitusta viikossa ja vaihtelua saa erilaisissa maastoissa. Koiran pitää palautua 1-2 päivässä, tai muuten harjoitus on ollut liian kova.
LSD-Lenkit
Koiran kanssa tulisi tehdä paljon LSD-lenkkejä. Eli Long Slow Distance – lenkkejä. Matalalla sykkeellä pitkästi esimerkiksi remmikävelyä tai hidasta juoksua 5-10 kilometriä.
Hyviä käytännön harjoitusmenetelmiä on: vapaana juoksutus, vetovyössä juoksutus, polkupyörä, kick bike, uittaminen, umpihanki tai suo, juoksumatto tai vesijuoksu ja remmikävely.
Voimaharjoittelu
Lihaskunto- ja voimaharjoittelu kannattaa myös harjoitella koiran kanssa. Voimaa tarvitaan kiihdytyksiin, kovavauhtiseen juoiksuun, hyppyihin, nopeaan reaktiokykyyn. Voimaharjoittelu myös estää vammoja ja kehittää niveliä. Tee koirasi kanssa usein 10 minuutin voimaosuuksia lenkin lomassa. Voimatreeniä on muun muassa hyppysarjat, maksimivauhtiset vedot mäessä, umpihanki tai rantavesi tai jopa suo on hyviä harjoittelumaastoja. Vedossa tai vapaana tilanteen mukaan. Voimatreeniä pari kertaa viikossa on riittävä määrä.
Vauhtikestävyystreenit
Vauhdikkaissa vedoissa ponnistus lisääntyy, jolloin juoksemiseen otetaan käyttöön lisää voimaa. Kunto-ominaisuuksien kehittyessä tasavauhtisen harjoituksen kestoa pidennetän ja vauhtia lisätään jotta harjoitteluun saadaan nousujohteisuus. Vauhtikestävyystreeneissä mennän esim. 1 km kovaa, 1 km kevyesti. Vauhtikestävyystreeneissä verenkiertoelimistö kehittyy nopeasti. Aloita lyhyistä (n.200-500 m) vedoista koiran kunnon mukaan. Harjoittele nousujohteisesti.
Mitä nousujohteisuus tarkoittaa?
Harjoituskertojen, harjoitusajan, toistojen, kokonaismäärän, intensiteetin ja kokonaiskuormituksen tulee kasvaa järjestelmällisesti ja pieniä askelia kerralla. Harjoitusohjelman kiristyessä rasitusta lisätään raskaille päiville ja helpot päivät pidetään kevyinä. Jokaisen treenikerran jälkeen pitäisi jäädä tunne, että koira olisi jaksanut vielä hieman enemmän.
Tärkeä perussääntö!
Rankan treenin jälkeen seuraavana päivänä vähintään kevyt avaava kävely paikkojen aukaisemiseksi.
Viikon parin aikana yritä ehtiä ainakin liikuttamaan koiraasi kaikilla askellajeilla. Jos juosutat koiraasi metsässä vapaana, se yleensä suurimman osan aikaa laukkaa tai ravaa. Muista myös rauhallinen kävely. Pidennä peruslenkkejä asteittain parin viikon velein. Muista pitkät LSD-lenkit. Hapenottokyvyn parantamiseksi harjoittele ylämäki tai intervalli harjoituksia ainakin kerran kahteen viikkoon – huomaat kehityksen nopeasti.
Palautuminen on tärkeää!
Kuten ihminen, koirakin tarvistee palautumista. Kunto ja lihakset kasvaa levossa!
Mistä tiedän olenko treenannut koiraani liikaa?
Ylirasituksen oireet on seuraavat: koira väsyy helposti, on kiihtynyt, ruokahaluttomuutta, keskeytynyt uni, laihtuminen, hieman krooninen ylilämpö.
Ajattele miten treenaat!
Koiran treenaamisen lämpöraja on 16 astetta. Kuumemmalla ilmalla harjoitusta on kevennettävä tai jätettävä se kokonaan väliin. Kesällä treenaaminen täytyy ajoittaa aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Muista että koira kuumuu helposti ja kuivuu nopeasti.
Pyri aina onnistuneisiin suorituksiin vaikka treeni jäisikin kesken. Vaikka olisit suunnitellut esimerkiksi pidemmän pyörälenkin, mutta näet että koirasi ei jaksa, lyhennä lenkkiä.
Ruoka ja juoma ennen treeniä
Onnistuneen suorituksen edellytyksenä on riittävä energiavarasto. Harjoittele silloin kun koiran vatsa on tyhjä. Muista nestetankkaus ennen suoritusta ja pitkän suorituksen aikana pienet nestetankkaukset.
Urheilukoiran ruokinta
Riittävä rasvan saanti on tärkeää paljon liikkuvalle koiralle. Koira käyttää rasvoja kaksi kertaa tehokkaammin energiantuotantoon kuin ihminen. Urheilukoiran ruuissa on keskimäärin 20-30 prosenttia rasvaa.
Raskas liikunta lisää proteiinin tarvetta. Koiralla ei ole varsinaista proteiinivarastoa elimistössään. Jos ruuassa ei ole riittävästi valkuista, lihasmassa vähenee. Samalla pehmytkudosvammojen määrä lisääntyy ja elimistön immuunijärjestelmän toiminta heikkenee.
Työ ja kilpailukoirilla suositus olisi, että 25-40 prosenttia energiasta tulee proteiinista.
Urheilukoiran painoa kannattaa kuitenkin tarkkailla. Jo 1-2 kg:n heikentää koiran suorituskykyä ja etenkin nopeutta. Koiran on oltava ennen kilpailukautta sopivassa kunnossa. Kilpailukaudella kannattaa välttää laihduttamista.
Kiinteää ruokaa ei suositella annettavaksi juuri ennen urheilusuoritusta. Vältä ruokkimista 2 tuntia ennen ja jälkeen rasittavan liikunnan. Kilpailupäivän rutiinit ei saisi poiketa normaalista ruokintakäytännöstä. Opetus lähtee liikkeelle jo pentuvaiheessa, sillä altistuminen esim. tietyille tuoksuille voi muodostaa voimakkaita mieltymyksiä jotka säilyvät läpi elämän.
Nestetankkaus
Ennen suoritusta huolla koiraasi. Juominen on usein koiralle vaikeaa, kun ympärillä tapahtuu ja menohalut ovat jo kovat. Siksipä veteen onkin hyvä lisätä ainesosia jotka tekevät siitä maistuvampaa. Lisää veteen esimerkiksi tonnikalaa. Nesteytys aloitetaan useita päiviä ennen kisaa, viimeistään kuitenkin edellisenä iltana jos seuraavana päivänä on esim. agility kisat. Rasitus lisää nesteen poistumista elimistöstä. Nestetarpeeseen vaikuttaa myös ympäristön lämpötila.
Vuorokauden nestetarve on keskimäärin n. 1 dl/ kg normaali oloissa. Urheilukoira kuluttaa vettä kotioloissa noin 1,5 dl / kg. Jo 3-4 prosentin nestehukka heikentää suoritusta ja 7-8 prosentin nestehukka vaatii tehokasta hoitoa, jotta se ei johda hengenvaarallieen tilaan.
Nesteytys käytännössä:
Nestetankkaus 3-8 tuntia ennen suoritusta. Pieni nestemäärä juuri ennen suoritusta ja pieniä nesteannoksia pitkäkestoisen suorituksen aikana. Muista tehokas nesteytys välittömästi suorituksen jälkeen! Nestevajaus heikentää suoliston toimintaa, ravinnon imeytymistä ja energiavarastojen palautumista.
Suorituksen jälkeinen palautuminen:
Kovasta harjoittelusta tai kilpailusta seuraa nestevajaus, energiavarastojen tyhjentyminen ja kehon väsyminen. Välittömästi rasituksen jälkeen alkaa palautumisvaihe. Oikein valitun ravinnon avulla tämä vaihe merkittävästi lyhenee ja tehostuu.
Voimakas janon tunne on 5-30 minuuttia rasituksen jälkeen. Nestevajeen korjauken lisäksi elimistön glykogeenivarastot tulisi palauttaa nesteellä ja hiilihydraateilla.
Toivottavasti tästä tesktistä aukesi joitain juttuja, joita ainakin itse koitan noudattaa säännölisesti arkirutiineissamme.
Vielä hieman tuore juttu tämä nestetasapainon ylläpito ja koiran palautuminen yleisellä tasolla, mutta olen alkanut lukea yhä enemmän koirien lisäravinteiden merkityksestä ruokavaliossa ja raakaruokinnan hyödyistä varsinkin aktiivisilla koirilla. Carahan ei siis ole mikään vetovaljakko tason koira, vaan letkeä treenikaveri joka viihtyy myös sohvalla,
mutta toivoisin että pääsisimme harrastamaan enemmän.
Jossain kohti vain innostus laskee, varsinkin kun koiran selkä jumiutuu ja sehän jumiutuu usein vain siksi ettemme ole venytelleet koiraa tarpeeksi hyvin.
Aktiivista arkea kaikille, muistakaa kävellä myös koiran ehdoilla :)
Jouluisin terveisin,
Cara ja Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti