 |
| Cara mummolassa, kerrankin sopivan kokoisessa pedissä.. |
Viikonloppuna oltiin "lastenhoitajina" avokin kanssa Caralle ja Retulle anoppilassa. Koirat pääsivät päivän aikana mm. kinkkiselle lenkille (vähän valtahakua molemmin puolin), pihalle suureen aitaukseen juoksemaan, leikkimään köydenvetoa mitä erilaisimmilla leluilla, iltasella oikein kunnolla saippualla höystetyille pesuille ja meidän kanssa nukkumaan, tosin vain lattian varaan ettei tule mitään kähinöitä.
 |
| ystävä kallis ♥ |
 |
| pusuttelijat ja joku aamuinen mörkö |
 |
| ... Caran mustasukkainen ilme |
Retua oli hauska pestä, appivanhemmat eivät vielä olleet sitä kertaakaan Retun kanssa tehneet. Ensin poitsu oli varma että "ei apuaaa vettää!! häipykää ettekä koske muhun tai mä itken" mutta maltillahan tuo hoitui ja alkoi saippuoiden huuhtelun jälkeen tuntumaan että herra oikeastaan nautti että sai ällöttävät irtokarvat ja piet pois nahastaan.
 |
| Cara löysi jotain mitä varjellakkin, huokaus |
Cara on kyllä rauhoittunut huomattavasti siitä mitä on ollut aikaisemmin, liekö vihdoin tullut aikuisemmaksi.
Mutta kyllä näitä kakaroita sai vähän väliä hyssytellä kun tuntui että leikit saattoi välillä mennä vähän överiksi. "Oma paikka" oli eniten käytetty komento viikonloppuna.
Haavereiltakaan ei tällä kertaa vältytty: Cara sai hampaasta silmään leikin ohella niin että tuntui ja joutui myös jyräkoneen alle niin pihalla kuin sisälläkin.. Retu kun ei mikään maailman ketterin koira todistetusti taida olla.
Kyllä tulevaisuudessa olen aika varma että jos meille perhe koira tulee niin ehdottomasti bokseri... tai rotikka, mikäs siinä :-)
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti