AVO1.
98/100p.
RTK2
Happy!
Kisoihin mentiin taas ei yhtään treenanneina. Oltiin me valmennuksessa maanantaina mutta siinä meidän treenit sitten olikin. Cara vaikutti kuitenkin siltä, että joko vetää ihan vanhasta tottumuksesta tai päin vastoin munaa koko suorituksen.
Astellessamme kehään ja irroitettuani koiran Cara muuttui sekunnin sadasosassa itseään täynnä olevaksi, kaikki tietäväksi jästipääksi 'älä mutsi stressaa, mä hoidan mä hoidan'. Lähdössä Cara vaikutti on siltä että on ihan vain oman itsensä herra, ja minä vain jarruttelin sitä tehtävä toisensa jälkeen. Rata oli lyhyt mutta täynnä actionia, juuri meille sopiva!
Kehän ulkopuolella mieskin totesi että Cara oli ollut sen oloinen että tietää tasan tarkkaan jokaisen kyltin ja olin vain hidastamassa hänen ylhäisyyttään. Perhana, auktoriteetti vajetta sanon minä :D
Hyvähän se on että koiralla on itseluottamusta muttakun ne liikkeet ei ole puhtaita niin ei tarvis alkaa elvistellä..
Napattiin kuitenkin lopulta suureksi ihmeeksemme voitto kotiin! palkintojen jaossa olo oli tukala - emäntä tietysti lähtenyt suoraan yövuorosta naama ruvella kisoihin.. Voi jehna ei onneksi hävettänyt kun muistin etten meikkiin ollut koskenutkaan aamulla (kyllä, mulla on paha hormonalinen akne). tuomarin kommentit lämmittivät taas mieltä ja odotan innolla että päästään haastavampiin luokkiin sitten ensivuonna kisaamaan :)
 |
| -.- |
Samoin tarkoitus olisi kerätä vähän virtaa ja massaa, sekä kasvattaa karvaa kohti talvea.
Cara pitää nyt syksyn vähän taukoa ja talvella aletaan treenata enemmän jälkeä ja erilaisia kontaktilajeja. Heppailujen lisäksi, hihi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti