Aamulla käytiin jo perinteikkäästi juoksemassa 1km lenkki. Sää oli mitä mainioin.
Nyt jaksettiin molemmat jo paljon kauemmin tarpoa, ei tarvinnut kävellä kuin kerran alkuverryttelyn jälkeen.
Aamulenkin jälkeen syötiin hyvin ja itse lähdin käymään kaupoilla Caran jäädessä loikopohtimaan kissan kanssa olohuoneen sohvalle.
Illalla ratsastustuntini jälkeen nakkasin peiton korville ja torkahdin toviksi. Heräsin miehen lähtiessä töihin kymmnen aikoihin ja nyt olikin sitten emännällä virtaa vaikka ja mihin. Tällä kertaa kohteekseni joutui pihalla pönöttävä polkupyörä.
Nappasin siis koiran, pyörän pumpun sekä lukko- ja ketjuöljyt mukaan ja mentiin pihalle mupeltamaan. Pyörä sai renkaisiinsa ilmaa, tosin eturengas edelleen puolillaan - pumppu hajosi, eh ja ketjut yms saatiin rasvattua. Sitten kerättiin kimpsut ja kampsut ja iskin Caran valjaisiin fleksin.
Käytiin alikulkusillan lenkillä, joka yleensä vie meiltä noin 60min aikaa pysähdyksineen ja tien ylityksineen. Nyt matkaan kului n. 40min.
En suinkaan patistanut koiraa juoksemaan koko aikaa vierellä, käveltiin välillä pyörään tutustuen ja vieressä seuraillen ja otettiin varmaan vain kaksi kunnon spurttia. Tarpeet tuli tehtyä ja koira oli tyytyväinen kun päästiin kotiin kolhuitta (ja mammakin).
Cara oli nyt siis ensimmäistä kertaa elämässään pyörän vierellä lenkillä ja niin hienosti meni, että mennään heti uudelleen kun renkaisiin saadaan täyttöä!:-)
Ti 26.05.
Aamulla puistikko ympäri. Jumikoira. Argh.
Lähdin käymään Hämeenlinnassa kaverin vuokrahevosta kiusaamassa ja kotin tullessa eteisessä nökötti iloinen haukku, iloinen kissa ja väsynyt mies. Hieman ruokaa napaan ja koira autoon.
Suunnistettiin sitten kotitallille, jossa meitä odotti koko kotitallin väki. Ilta kului perheen pienimmän pakoilulla ja heppojen juttuja seurailemalla. Kävin ratsastamassa, minkä ajan Cara oli sisällä sateelta suojassa. Oli kuulemma pötkötellyt sohvalla kissakavereiden kanssa ja kuullessaan äänemme taas pihalla tullut eteiseen pyörimään kuin väkkärä,
Kotona odotti iso kimpale nautaa, nams.
Ke 27.05.
Aamulla tavasta poiketen paketoin koiran autoon ja hurruuteltiin 3km päähän koirien koulutusalueelle. En saanut videoitua kun Cara sai päästellä keltaisella pellolla sydämensä kyyllydestä, iloinen nakki ♥
Aamulenkin jälkeen Cara jäi kotiin isukin kanssa. Itse suunnistin paistattelemaan päivää tallille. Illalla Cara oli päässyt vielä kävelemään raviradan lenkin isännän kanssa ja käytiin vielä ilta kymmeneltä pyöräilemässä pieni pätkä.
To 28.05.
Kotolaisena
Pe 29.05.
Aamu alkoi pyörälenkillä (1km). Cara osaa jo niin hienosti kulkea pyörän vierellä ja kotiin päin vedetään jo ihan spurtteja! :-) Ei taida olla haittaakaan tästä uudesta urheilun muodosta..
Päivä kului Lopella Retun seurava takapihalla, ihmetellen meidän puuhia autotallissa ja pihalla. Nyt on emännän autokin siivottu sisältä ja ulkoa - voi jeesus sitä hiekan määrää minkä vuoden aikana tuo auto itseensä imee..! Voisi tietysti useamminkin sen auton pesaista..
Sain asennettua miehen ja appiukko kokelaan avustuksella takaronttiin säilytys 'taskut', nyt saadaan rally kyltit kulkemaan kätevästi mukana.
La 30.05.
Caran kimppuun hyökkäsi naapurin staffi narttu.
Su 31.05.
Aamulla soitettiin eläinlääkärille aikaa Hattulaan, tehtiin rikosilmoitus ja ilmoitettiin vielä isännöitsijällekin sattuneesta.
Iltapäiväksi saimme ajan Hattulaan Univetin päivystykseen, Tutkimuksiin pääsimme neljän aikaan.
tutkittiin haavat ja avattiin hieman kaulaan tullutta kulmahampaan syvyistä reikää paremmin. Myös selkä, silmät ja korvat tutkittiin huolelisesti.
Lähdettiin antibiootti- ja kipulääkekuurin saattelemina. Kotona Cara sai pari ransua kun haettiin hesepullaa laiskuuttamme ruoaksi.
Toivotaan että haavat paranevat nopeasti eivätkä aiheuta sen suurempia huolia. Ja toivotaan myös että tämän hässäkän aiheuttanut koiran omistaja on myötämielinen ja korvaa aiheuttamansa kulut niinkuin eilen sovimme.
Vakuutusyhtiön lopullista kuittia ja poliisin sovittelua kuitenkin vaativat, joten hetki varmaan menee vielä tämän asian tiimoilla. Kummallista etteivät ihmiset tahdo kantaa vastuuta teoistansa. Itse en edes kehtaisi alkaa inttämään vastaan..
Ti 26.05.
Aamulla puistikko ympäri. Jumikoira. Argh.
Lähdin käymään Hämeenlinnassa kaverin vuokrahevosta kiusaamassa ja kotin tullessa eteisessä nökötti iloinen haukku, iloinen kissa ja väsynyt mies. Hieman ruokaa napaan ja koira autoon.
Suunnistettiin sitten kotitallille, jossa meitä odotti koko kotitallin väki. Ilta kului perheen pienimmän pakoilulla ja heppojen juttuja seurailemalla. Kävin ratsastamassa, minkä ajan Cara oli sisällä sateelta suojassa. Oli kuulemma pötkötellyt sohvalla kissakavereiden kanssa ja kuullessaan äänemme taas pihalla tullut eteiseen pyörimään kuin väkkärä,
Kotona odotti iso kimpale nautaa, nams.
Ke 27.05.
Aamulla tavasta poiketen paketoin koiran autoon ja hurruuteltiin 3km päähän koirien koulutusalueelle. En saanut videoitua kun Cara sai päästellä keltaisella pellolla sydämensä kyyllydestä, iloinen nakki ♥
Aamulenkin jälkeen Cara jäi kotiin isukin kanssa. Itse suunnistin paistattelemaan päivää tallille. Illalla Cara oli päässyt vielä kävelemään raviradan lenkin isännän kanssa ja käytiin vielä ilta kymmeneltä pyöräilemässä pieni pätkä.
To 28.05.
Kotolaisena
Pe 29.05.
Aamu alkoi pyörälenkillä (1km). Cara osaa jo niin hienosti kulkea pyörän vierellä ja kotiin päin vedetään jo ihan spurtteja! :-) Ei taida olla haittaakaan tästä uudesta urheilun muodosta..
Päivä kului Lopella Retun seurava takapihalla, ihmetellen meidän puuhia autotallissa ja pihalla. Nyt on emännän autokin siivottu sisältä ja ulkoa - voi jeesus sitä hiekan määrää minkä vuoden aikana tuo auto itseensä imee..! Voisi tietysti useamminkin sen auton pesaista..
Sain asennettua miehen ja appiukko kokelaan avustuksella takaronttiin säilytys 'taskut', nyt saadaan rally kyltit kulkemaan kätevästi mukana.
La 30.05.
Caran kimppuun hyökkäsi naapurin staffi narttu.
Su 31.05.
Aamulla soitettiin eläinlääkärille aikaa Hattulaan, tehtiin rikosilmoitus ja ilmoitettiin vielä isännöitsijällekin sattuneesta.
Iltapäiväksi saimme ajan Hattulaan Univetin päivystykseen, Tutkimuksiin pääsimme neljän aikaan.
tutkittiin haavat ja avattiin hieman kaulaan tullutta kulmahampaan syvyistä reikää paremmin. Myös selkä, silmät ja korvat tutkittiin huolelisesti.
Lähdettiin antibiootti- ja kipulääkekuurin saattelemina. Kotona Cara sai pari ransua kun haettiin hesepullaa laiskuuttamme ruoaksi.
Toivotaan että haavat paranevat nopeasti eivätkä aiheuta sen suurempia huolia. Ja toivotaan myös että tämän hässäkän aiheuttanut koiran omistaja on myötämielinen ja korvaa aiheuttamansa kulut niinkuin eilen sovimme.
Vakuutusyhtiön lopullista kuittia ja poliisin sovittelua kuitenkin vaativat, joten hetki varmaan menee vielä tämän asian tiimoilla. Kummallista etteivät ihmiset tahdo kantaa vastuuta teoistansa. Itse en edes kehtaisi alkaa inttämään vastaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti