Kävinpähän tervehtimässä ruttuista, takkuturkkista, nivelvaivaista mammaa, joka on muuten muuttunut ihan hurjasti viime kuukausien aikana! Rassun turkki oli viimenäkemän kasvanut taas hulluksi pehkoksi, eikä koira meinannut nähdä mitään sen alta. Kävely oli vähän sellaista töktök meininkiä, mikä viittaa taas nivelrasitukseen.
No neiti sai uuden lookin ja käytiin Mustista ja Mirristä ostamassa oikein senioriruokaa, Nutrolinin Senioröljyä ja FullOfLifen nivelille suunnattua öljyä kun kapselit oli niin hullun hintaisia! Tiedä sitten tuleeko vähän liikaa samoja aineita, mutta FullOfLifelle on koti täällä meilläkin jos kokevat että saa liikaa joitai ainesosia/eivät viitsi tarjota molempia litkuja.
 |
| Pupun korva ei aluks maistunut |
 |
| OMNOMNOM |
Trimmauskin oli yksi fiasko. Olin varautunut ottamalla mukaan marsujen karstan, joka on siis kissoille suunnattu pienikokoinen karsta jonka harjasten päissä on sellaiset pehmeät pallot. Papu kun vihaa meidän koirille tarkoitettua karstaa yli kaiken. Ja kappas! Rouva antoi harjata koko kuontalonsa moitteetta - great succees! Parran kanssa taas hieman vilahteli hampaita ja rumia sanoja mutta kyllä sekin tuli nyt siivottua oikein vimpan päälle.
Käännellessä koiraa karvoja ajaessa huomasi kuinka koira toisaalta nautti, mutta asentojen vaihtaminen kolotti. Kyljeltä toiselle ei meinannut millään onnistua ja ylös pääseminen kesti huomattavan kauan. Raasu.
Palkitsin sitten mummelin ruhtinaalisesti ja käytiin ihanassa säässä kävelemässä se perinteinen lenkki, jota on tullut ravattua edes takaisin monena vuotena ja vuodenaikana. Papu nautti päästessään vapaaksi ja juoksi ja nuuskutti minkä ehti - ei edes kuviin malttanut pysähtyä! Mutta kyllä se juokseminenkin oli vähän töktök liikkeistä, saati sitten luoksetulo joka ei ottanut onnistuakseen. Pirskule kun voisi niin meille tänne toisin muruseni mummupäiviä viettään.
Kotonapäin vastaan käveli nuori tiibetinspanieli jota Papu tapansa mukaisesti alkoi rähisemään jo kaukaa. Kohdalla kuitenkin alkoi itku enkä kyllä jaksanut välittääkkään joten käveltiin vain ohi. Sääli kun toisella on todellakin huono itsetunto mikä vaikuttaa sosiaalisiin kansakäymisiin ja on siis vaikuttanut jo useamman vuoden..
 |
| Nufnuf |
 |
 |
| Pieni Papuseni mun <3 |
Huomenna perjantaina käydään avokin ja Caran kanssa taas Papua moikkaamassa.
Aamusta Papulle on varattuna hammaskivenpoistoaika ja anaalirauhastentyhjennys (ihan niinkuin tämmöisiä rutiini juttuja ei oisi tuolla pk-seudulla käydä tekemässä) paikalliselle eläinlääkärille. Ja jos samalla saataisiin vähän selvitystä noihin ihon alaisiin patteihin joita Papun nahkan alle on alkanut ilmestymään
Sinänsä toivoisin pystyväni ottamaan Papun meille takaisin, mutta tiedän että Caran kanssa siitä ei tulisi enää mitään, ikävä on suuri <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti