Riihimäki Match Show 18.3.

Palkintopöytä, oih

Oh! Meidän mätsärit meni odotettua leppoisammin :-) Tietysti oltais toivottu sijoittuvamme hieman paremmin, mutta olen tyytyväinen pienten koirien punaisten kuudenteen sijaankin kun koiria oli kuitenkin pienten sarjassa melkein 40. Itseasiasa koko punainen nauha tuli suurena yllätyksenä!
                      Jakun matkaan oltiin lähdetty 10 ja kotiin päin päästiin vasta klo 15 aikaan niin oltiin kyllä saatu sen päivän happiannoksetkin kasaan. Ja kyllä meitä väsytti!
                      Ehkä olisi järjestejien syytä miettiä ensi kerralla hieman isompaa järjestyspaikkaa muutenkin kun koiria oli liki 200 kisaamassa. Ahdasta oli, pakko myöntää.

Pikku pisuli kävi saunomassa

Cara valmistautui ekoihin epävirallisiinsa anoppilassa leikkien Retun kanssa edeltävänä päivänä. Neiti pääsi myös pesulle ja saunomaan, vaikka eipä tuosta paljoa hyötyä ollut kun näyttelyissä maa oli veden ja mudan peitossa. Taas on valkoinen kauluri ja pylly ihan ruskeat, huoh.

Valmiina koitokseen!

Jo paikalle tultaessa kuuli kuinka ihmiset pitivät Caraa "niin nättinä". Oli kivaa kävellä joukon keskellä, eikä itseasiassa edes jännittänyt/stressannutkaan yhtään kun Cara käyttäytyi kuin olisi jo vanha konkari.
Vikassa arvioinnissa pudotusten alkaessa takanani puhuivat kaksi Labradorien kasvattajaa, jotka totesivat myös että "kyllä toi corgi on sitte nätti". Ja pudotessamme ihmettelivät kovin miten tuomari saattoi pudottaa meidät, heh.
Varmasti tulos olisi hieman parempi, jos Cara ei olisi väsähtänyt ja todennut painellessamme pienten koirien punaisten arviointiin että "Hei mamma, onks pakko? Ois voinu jäädä jo autoon unille"
                      Tuomari passittikin kotiin lähinnä huomatessaan ettei Cara enää malttanut olla kehässä aloillaan ja varmasti osansa teki myös oma namujen käyttöni. Olen aika hyvä tuossa ja siitä tulee aina nootia :-D Omasta mielestä Caran ensimmäinen näyttelysuoritus oli kuitenkin hyvä ja kyllä me oltiin ihan hurjan väsyneitä kun kotiin päästiin!

Parin odottelua

"Nätti"

Pienten koirien kisaajanumerot 4. (Cara)
 ja 5. (Tico Vantaalta)

"Vamos!" Ja ei niin kaunis esittäjä

Inhottava pöytä

"Komeat valkoiset hampaat, hyvä purenta!"

Cara: "No ronki ny joka paikkaa sitte?!"

Hermostunut pikku nakki pöydällä,
treeniä treeniä lisää..

Huomatkaa että pöytä on jäänyt koiran taakse,
ei meinannut tulla mitään seisomisesta..

Maman namukäsi kävi tiuhaan tahtiin, äh 

Caran kanssa keskustelua, ilmeestä päätellen
Huomaa rapaiset takatassut, hyi

Punaisen nauhan saattelemana kohti
väen paljoutta, jee!

Pienten koirien punaiset kehässä, asettelua

Joukko vaan vähenee.. Ja meikäläistä alkaa jännittää!

"Nyt vaaditaan sitä pitkää pinnaa koirilta,
tässä voi mennä vielä hetki"

Tuomarin kättely nakkikuolahiekka
kädellä, noloa..

Cara ja tyytyväinen ilme!

Seuraavat esiintymiset onkin sitten loppukuusta Hämeenlinnassa, jos vain muuttorumbalta päästään lähtemään! Täytynee hieman harjoitella lisää tuota pöydällä oloa. Kävi vähän höplästi kun harjoiteltiin ennen tuomarointia kehässä: pöytä jolle Caran nostin keikahti ja piti kauhean kolinan jota Cara pelästyi ja tietysti pikkuneiti pomppasi oitis alas asfaltille... No eihän sen jälkeen sinne pöydälle saanut tätä millään, paitsi onneksi kun oli ensimmäisen arviointimme aika. Tuomari piti pöytää aloillaan toiveestani ja sanoin pöydän keikkuneen aikaisemmin päivällä.  Tuomaroidessa oli sitten vasta hankaluuksia kun piti seisottaa niin että pöytä jäi selän taakse piiloon, raasu.
                     Mutta punainen nauha nappaistiin hymyssä suin vastaan!

Vielä pieni valituksen sana:

Miksi oi miksi, ihmiset tuovat koiria näyttelyihin jotka pelkäävät kuollakseen toisia? Ja miksi koiria pitää kantaa sylissä siellä muiden keskellä? Erityisesti jos ne ärhentelevät toisille.. Argh. Vaikka olis kuinka harjoittelutilanne niin meinasin mennä pätemään yhdellekin tytölle joka naksutti koirallensa vierellämme odottaessaan kehään pääsyä. Huomasi kyllä että muidenkin kuin oman koiran pää kääntyili hermostuneesti, että "AAH NAKSU?! NAMIA MISSÄ?!"

Tyty autossa odottamassa pienten koirien punaisten
tuomaroinnin alkua, pus

Meillä on täällä kova muuttovietti jo. Pahvilaatikoita on alkanut tulla jo ihan kiitettävästi täytee olkkarin osalta. Vielä loput huoneet, varasto ja elukoiden romppeet niin ollaan valmiita lähtemään täältä :-)

Kuvia muuten mätsärissä napsi avopuolisoni, kiitos hänelle (pakon edestä kun joutui kuvia räpsimään ;-))