Joulukalenteri #1 Cara koira

Nyt on siis joulukuun ensimmäinen päivä ja ihan ensimmäiseksi haluamme tietysti esitellä, mikä koira se Cara koira oikein nykypäivänä onkaan.
Cara on rodultaan tietysti welsh corgi pembroke, väriltään tricolor.
Tuo lepsun luonteen omaava, ikävä kyllä hieman laiskotteleva lammaspaimen,
jolla on suuri sydän. Alempana haluamme kertoa hieman yksityiskohtaisempia asioita Carasta. Kuviksi päätin valita vanhoja kuvia aina aikojen alusta alkaen ;)

Luonteeltaan tyttö on siis
Avoin uusille asioille, ei epäile ei emmi tarttua toimeen.
Hieman vieraita kohti varautuva haukkupelle, mutta ensi rapsujen jälkeen toimii jokaisella ja tunnistaa sinut varmasti jos kävelet lenkillä vastaan että 'hei toi on se miltä saa rapsuja, jei!'.
Tyttö on myös suuri suinen ahmatti
ja sangen nokkela ratkomaan mitä ihmeellisimpiäkin pulmia.

'tämmönen mää olin ku olin iha pikkanen 6kk
vanha riehupelle ja muutin kasvattajalta
lahteen mamin, iskän ja Papun kanssa'

Cara rakastaa
Aamu köllöttelyä sängyssä peittojen alla.
Ruokaa kuin ruokaa, kaikki menee paitsi lehtisalaatti
Vesilammikoita jokaisena vuoden aikana,
siinä missä uimista yleensäkin,
Pitkiä maastolenkkejä vapaana yksin tai kavereiden kanssa,
treenaamista nakkipalkalla
Autolla hurruuttelua pitkin kyliä ja varsinkin jos pääsee uuteen paikkaan lenkkeilemään on se aina luksusta neidin päiviin!

'täs mami vähä rakastaa mua,
me halitaan aika usein varsinki iltasin sohvalla lenkin
ja iltapalan jälkeen.
Oikeesti mä voisin mieluummin ottaa
vähän lisää iltapalaa kuin halia.'

 

Cara pelkää
imuria, vaikka sen viereen pitääkin nykyään mennä makaamaan sellainen 'sähän et mulle mahda mitään' ilme päällä ja sitten sitä väistetään kun se liikahtaa.
Ei varsinaisesti pelkää mutta vierastaa pieniä lapsia sillä ei ole näihin tottunut, antaa kuitenkin silittää kunhan lapsi ei epäröi tai koske ekana päähän (ylläri)
Pöydän päällä seisottamista, tai joo ei se pelkää silleen pisut housuissa mutta ei se siitä kyllä tykkääkään. Tämä johtunee lähinnä huonoista kokemuksista kun pöydät alkaneet keikkua alla + huonosta tasapainosta.
Matala äänisiä miehiä, no kyllä mäkin pelkään, vähän :D

'tässä minä olen muuton keskellä.
Toi äiti osaa laittaa välillä meidän kämpän tosi hulluun kuntoon,
lahdesta riihimäelle muutto oli mun mielestä ihan katastrofi
kun tavarat vaan hävisi yhtäkkiä!
Ja se ei edes tuota minun säkkituoliani ottanut uuteen kotiin.
Moukka.'

Caran lempiruokaa on
ehdottomasti kaikki lihaisat luut
se ei omi niitä, mutta sen ilmeestä näkee kuinka se rakastaa jauhaa isojakin luita ja kun suuri lihaköntsä irtoaa niin voi pojat pojat!
Myös meidän erikoisuuksiin kuuluvat lemmikkikauppojen märkäruoat sulattavat neidin sydämen. Näitä on tarjolla sangen satunnaisesti mutta pyritäänkin pitämään märät vähällä jotta olisivat sitä Caran herkkua jatkossakin :-)

'Tässä me ollaan Lahden kodissa Papun kanssa iltapalalla.
Äiti oli juuri ostanut meille uudet hianot pannat!'

Cara harrastaa
Rallytokoa, ALO luokka vielä kesken mutta hyvällä menetyksellä on aloitettu jo AVO ja VOI kylttien treenaus.
Kavereiden kanssa pelleilyä.
Mallin puuhia, vaikka mamin kamera onkin välillä tosi inhottava kun pitää pysähtyä aloilleen kesken lenkin.
Kesäsin uimista. Uimakohteeksi kelpaavat kaikki aina pienistä vesilammikoista itämereen saakka.
Harrastuksiin kuuluu myös imurointi, keittiöiden lattioille tai sohvan väleihin ei jää ikinä murentakaan, kun oma ei niin pelottava imurimme toimii niin mainiosti ilman sähköä! Kulkee myös kätevästi kavereiden luona siivoilemassa!

'Tämä kuva on otettu minun ihka ensimmäisistä mätsäreistä.
Sain punaisen nauhan ja taisin olla pienten punaisten kuudes!
Mutta vähänkö mä pelkäsin sitä pöytää
ja pomppasinkin sen päältä pois ennen
virallista arviointia kun se keikkui niin vilinä.'

Cara osaa
ainakin haukkua. Liikaakin, hyvässä ja pahassa.
Ottaa katsekontaktin, vaikka välillä esimerkiksi lenkillä haluttaisiin vain kävellä kulkee koira kontaktissa, nakin toivossa tottakai.
Leikkiä kaikkien kanssa. Jokaisena vuoden aikana, jokaisena päivänä kaverin koosta riippumatta.
Paljon temppuja.
Ottaa iisisti.
Rakastaa isosti!

'Tässä olen lempiharrastukseni parissa! Olispa mulla enemmän
vesileluja kun tykkään niitä niin kovasti
hakea pidemmältäkin matkalta..'

Cara tahtoisi että,
lenkillä saisi aina olla vapaana, saisi lönkötellä ja tavata kavereita omaan tahtiinsa.
Että pääsisi uimaan jokaisena vuoden aikana, varsinkin talon vieressä sijaitsevaan tekolampeen, jonne mami ei häntä päästä kun tietää kuinka paljon pissaa ja roskaa sinne onkaan tungettu.
Että ruokaa olisi aina kipossa, sillä hänellä on tietysti aina nälkä ja ruokahan voi vaikka loppua maailmasta.
Että Papu tai joku muu kiva kaveri asuisi meillä leikkikaverina (kissaa ei lasketa) ja viihdyttäisi pisimpinä päivinä kun mami ja papi on töissä.
Että asuisimme autossa koska autoreissut uusiin paikkoihin ovat maailman parhaimpia!
Että mami ei käskisi pois sängyltä tai sohvalta kun hänen masunsa on märkä.
Että asuisimme omakotitalossa tai ainakin asunnossa jossa on oma piha.
Että kissa muuttaisi timbuktuun.

'Kerran kun asuttiin rivareilla mami päästi minut
kävelemään vapaana pitkin isoa tietä. Tien vieressä kulkee
ihana oja ja en voinut vastustaa,
vaan päätin käydä kurkkaamassa olisiko
siellä hyvät uintimahdollisuudet.
Sen jälkeen mami ei enää antanut minun
kävellä vapaana pitkin isoa tietä.'

Toivottavasti vanhat ja uudet seurailijat saivat nyt käsityksen, millainen ketunpoika meillä täällä majailee. Kuvat ovat vanhoista postauksista, olipa virkistävää kurkkia vanhoja kuvia!

Jouluisin terveisin,

Cara ja Jenni