Papu on harrastanut kanssani nuorempana Tokoa joten osaa peruskäskyt, mutta en ikinä olis uskonut että nakkipalkalla se osaa mm. tulla eteen, nousta seisomaan istumisesta, seurata juosten tai mennä liikkeestä maahan.
Oon niin innoissani mutta samalla surullinen.
Papu teki tosissaan töitä radalla ihan niinkuin Carakin, hieman hämillään se tietysti oli ja rukoili että saa nakkia jumalattoman pitkän radan ja upean suorituksen jälkeen. Sai sitä kyllä auttaa ei siis tehnyt kuin vettä vaan, mutta ei se kylttien tehtävistä kieltäytynytkään. Mulla on hieno koira ja sen kohtalo on olla maatalossa viettämässä vapaapäiviä ja luhistua pedigree koiranmakkaran saattelemana, ilman kunnollista liikuntaa ja kunnon kuria ja aivojumppaa.
Papu on seniori, mutta jos sillä on noin paljon tarmoa tehdä töitä vieläkin niinkuin junnuna niin en tiedä miksi sitä pitää estellä.
Mä en haluaisi vastata siihen puheluun kun mulle ilmoitetaan että Papua tullaan hakemaan. Miks en sais pitää sitä loppuun asti mun mölli koirana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti