perjantai 26. heinäkuuta 2013

Lämpimän kelin rallit

Torstain treeneissä taottiin täyspitkällä radalla, seurana meillä oli korvaavalle kerralle saapunut mustavalk pikkukoira (älkää kysykö rotua en todellakaan muista mitä tsin tsuh se nyt oli..) kahden emännän kanssa (äiti ja tytär)

Meinasi meinaan käydä höplästi että oltaisiin Caran kanssa oltu vain kahdestaan treeneissä, olis voinut jäädä melko lyhyiksi kun kelikin oli aika tuskastuttavan lämpöinen ja Caralla virtapiikit lopui parin ekan radan jälkeen.




Ekalla radalla tärkeintä oli pitää yllä kontakti. Aluksi Cara taas vähän venkuloi ja jäi jälkeen katsomaan että "täh eksä ny annakkaan sitä namia?!"
Radan loppua kohti alkoikn sitten kiriminen. Caralla on meinaan tapana alkaa kirimään ja rynnätä mun edele jos ei tapahtu niinkuin neiti itse tahtoo. Ei siinä muu auta kuin rauhoittuminen ja koiran hyssyttely. Kyllä ne namit saa myöhemminkin ;)

Tätä ekaa rataa tehtiin kolmeen kertaan. Loppua kohti Cara muisti taas jo kyltit ulkoa ja osasi hiljentää ja uskalsi ottaa tiivimpää kontaktia.

Seuraavaan rataan Sari vaihtoi vain muutaman kyltin, mutta sekin jo riitti!



Seuraavalla radalla siis vähän juoksemista ja pysähtymisiä enemmän. Ja tietysti meidän inhokki: askel oikealle
En vaan ymmärrä mitä siinä pitää tehdä! Virallinen tehtävän anto on: "Ohjaaja astuu kyltin jälkeen askeleen oikealle etuviistoon koiran seuratessa liikettä. Koirakko jatkaa kyltiltä suoraan eteenpäin."
                             Jossain on ohjeistettu että koira ottaa ristiasekeleen kyltin jälkeen mutta meidän vetäjä sanoi että ALOssa riittää kun koira seuraa ja kulkee oikealle, eikä haittaa vaikka on vähän vinossa. Miten mä saan ton pötkön ottaa ristiaskelta ku hyvä et ite osaan :D

No kuitenkin.. Muuten tämä rata meni paljon paremmin kuin ensimmäinen. Aluksi Cara kyllä jäi jälkeen juoksussa ja pujottelussa ei uskaltanut (?) tulla ihan vieressä kiinni mutta se annettiin anteeksi tällä kertaa.Muuten kontakti pysyi tiiviinä ja koira ei lähtenyt lipumaan eteen niin paljoa kuin aikaisemmin.

Meillä on nyt tavoitteena hieno säätää asennot suoriksi ja seuraaminen siihen 10-20cm päähän jaloista ettei toi kiriminen pääse karkaamaan käsistä. Cara innostuessaan antaa muutenkin niin vinoa asentoa että välillä ihan hävettää.

Naksu siis kauniiseen käteen!

Oli muuten ihanaa taas kuulla kun meidän vetäjä kehui Caraa ja kyseli mitä kaikkea sen kanssa on tehty. Kerroin että virikkeistämistä on vuosi sitten tullut tehtyä mutta yt näin metsättömällä asuinalueella vähän vaikeampi lähteä tekemään jälkiä. Sarin mielestä Caralle sen kaltainen virikkeistäminen sopii kuin nakutettu että kannattaa tehdä sitäkin aina välillä eikä vain perus toko ja ralli liikkeitä ettei pitkästytä. En vielä maininnut agility haaveistani, varmaan oltais höpötetty loppu aika vaan mihin kannattaa panostaa siinä lajissa jne :D

Tänään perjantaina ajattelin käydä koirien koulutusalueella Caran kanssa tekemässä sitten vähän esinehakua ja tietysti mennään uimaan sitten jälkeenpäin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti